KT: Työllisyystavoitteen toteuttaminen jatkovalmistelun varassa
Työttömyysturvan uudistamisessa hallitus jäi puolitiehen, Markku Jalonen sanoo. - Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen valtiovarainministeriön esityksen mukaisesti olisi johtanut suurimpaan työllisyysvaikutukseen. Kuva: Sonja Eloranta
Monet hallituksen työllisyystavoitteen kannalta keskeiset asiat jäivät vielä jatkovalmistelun varaan, kommentoi KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen puoliväliriihessä tehtyjä työllisyyttä, työttömyysturvaa ja julkista taloutta koskevia päätöksiä.
Hallitus linjasi muun muassa 75 prosentin työllisyystavoitteesta ja noi 80 000 uudesta työllisestä sekä työllistämisvastuun siirtämisestä kunnille.
KT Kuntatyönantajat antaa hallitukselle kiitokset työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirrosta kunnille ja niiden rahoitusmallin uudistamisesta. Samoin nuorten työllistymismahdollisuuksien tukeminen oppisopimuskäytäntöjä ja koulutuskorvauksia uudistamalla on kannatettavaa.
– Kunnilla on välitön intressi työllistää työttömiä työnhakijoita, ja kunnat kykenevät työnhaussa palvelemaan yksilöllisesti työttömiä. Kunnilla on myös paras alueellisen työllisyystilanteen tuntemus, Jalonen kommentoi tiedotteessa.
Jalosen mukaan työttömyysturvan uudistaminen jäi puolitiehen. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen valtiovarainministeriön esityksen mukaisesti olisi johtanut suurimpaan työllisyysvaikutukseen.
Kunnista ei saa tulla koronaelvytyksen laskun maksajia
– On myönteistä, että hallitus panostaa nyt työperäisen maahanmuuton lisäämiseen ja kotouttamisen edistämiseen. Painopisteinä pitää olla hallitusohjelmassa mainitut työvoimapulasta kärsivät alat, kuten hoiva-ala, vaatii Jalonen.
Hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi hallitus on valmistellut toimenpideohjelman kotouttamistoimien uudistamistarpeista.
Julkisen talouden alijäämä kasvaa hallituksen päätöksillä. Valtion menot ylittävät budjettikehyksen ensi vuonna noin 900 miljoonalla ja vuonna 2023 noin 500 miljoonalla eurolla.
– Hallitus on lisännyt kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Niiden kustannukset on katettava täysimääräisesti ja kuntia ei pidä laittaa koronaelvytyksen laskun maksajiksi. Koronan lopullinen lasku kuntataloudelle on vielä auki, korostaa Markku Jalonen.
