Tavoitteena on selvittää, mistä kuntien väliset erot verotuotoissa ja niiden kehityksestä johtuvat ja millaisia kannustinvaikutuksia nykyiseen verojärjestelmään sisältyy, Tanja Rantanen VM:stä kertoo meneillään olevasta selvityksestä. - Lisäksi tarkastellaan kuntien verotusjärjestelmän toimivuutta kuntien tehtävien näkökulmasta ottaen huomioon kuntien kasvava eriytyminen. (Kuva: Ville Miettinen)

Kuntien verotusjärjestelmän toimivuudesta tehdään paraikaa selvitystä, jonka toivotaan antavan tietoa, mihin suuntaan järjestelmää kenties tulisi kehittää.

Huhtikuussa käyntiin laitetun Kuntien verojärjestelmän toimivuus toimintaympäristön muuttuessa  -selvityksen tutkimuskysymyksiä ovat mm. kuntien väliset erot ja nykyisen verojärjestelmän kannustinvaikutukset. Lisäksi selvitetään, miten nykyinen verojärjestelmä täyttää hyvän verojärjestelmän ominaisuudet erityyppisten kuntien osalta ja millainen olisi hyvä verojärjestelmä (rakenne, veropohja) kuntien nykyisten ja tulevien tehtävien rahoituksen näkökulmasta ottaen huomioon kuntien eriytymiskehitys ja Suomen verojärjestelmän kokonaisuus.

Selvitys kuuluu valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelmaan ja sen toteuttaa TempoLecon Oy. Hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun.

Taustalla on kuntien eriytymis- ja erilaistumiskehitys.

Osassa kunnista väestö vähenee, asutus harvenee ja veronmaksajia lähtee kasvukeskuksiin. Kasvukeskuksissa verotulot kasvavat, mutta toisaalta niin tekevät myös investointitarpeet. 

“Muuttoliikkeen, vanhentuvan väestön ja pienenevien lapsi-ikäluokkien yhtälö kohtelee kuntia hyvin eri tavoin. Vaikutukset kuntien tuloihin ja menoihin tai niihin liittyviin riskeihin eivät ole symmetrisiä, mikä aiheuttaa koko yhteiskunnan tasolla ylimääräisiä kustannuksia”, todetaan valtiovarainministeriön helmikuussa julkaisemassa Kuntien tilannekuva -raportissa.

Finanssineuvos Tanja Rantanen valtiovarainministeriöstä kertoo, että selvitykseltä odotetaan ennen kaikkea tutkimukseen perustuvaa tietoa ja havaintoja kuntien rahoitusjärjestelmien ja toisaalta verojärjestelmän jatkuvan kehittämisen tueksi.

– Väestön ikääntyminen on suuri muutostekijä, joka koskee jokaista kuntaa ja vaikuttaa niin menoihin kuin tuloihin. Lisäksi hallitus valmistelee sote-uudistusta, joka muuttaisi merkittävästi kuntien tehtäviä ja jolla olisi vaikutuksia myös kuntien verotuloihin.

– Toisaalta se pienentäisi kuntien menojen kasvupainetta, kun sote-menot siirtyisivät pois kunnilta, ja siten paine rahoitusjärjestelmää kohden olisi myös pienempi.

Väestörakenteen muutos haastaa

Verotulojen kehitys mietiyttää erityisesti kunnissa, jotka menettävät työikäistä väestöään ja joiden verotulopohja heikentyy jatkuvasti – ja toisaalta kasvuskeskuksissa, joissa väestön lisääntyminen merkitsee myös investointipainetta.

Esimerkiksi Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen pohti verojärjestelmän mielekkyyttä viime viikolla avatessaan tiedotustilaisuudessa Porin tarvetta suunnitella palveluverkkoaan uusiksi. Porissa päädyttiin vakavan taloustilanteen vuoksi esittämään sivistystoimen suunniteltujen investointien perumista. Esitystä käsiteltiin kaupunginhallituksessa 25.5.ja sitä käsitellään uudestaan 8.6. Palveluverkkoa tarkastellaan myöhemmin myös mm. perusturvassa, Luukkonen sanoi. Luukkosen mukaan Porin efektiivinen veroprosentti on noin 14, vaikka kunnallisveroprosentti on 20,25. Efektiivisellä veroasteella tarkoitetaan maksuunpannun kunnallisveron suhdetta ansiotuloihin.

Kunnan verotuottoa syövät verovähennykset sitä voimakkaammin, mitä enemmän kunnan asukkaiden tulojakauma painottuu pieni- ja keskituloisiin.

“Myös veroprosenttien erot heijastavat tätä samaa ilmiötä: saadakseen saman määrän tuloja heikomman veropohjan kunnassa veroprosentti tulee asettaa korkeammalle kuin kunnassa, jossa asukkaiden tulotaso on korkeampi”, Kuntien tilannekuva -raportissa todetaan.

Verojärjestelmän toimivuutta ei ole viime vuosina juurikaan tutkittu kuntien toiminnan ja rahoituksen näkökulmasta, Tanja Rantanen sanoo. Ikääntymisen ja muuttoliikkeen vaikutuksista kuntien verotulojen kehitykseen on vain vähän tutkittua tietoa.

Meneillään olevan tutkimushankkeen tavoitteena on saada lisätietoa, jota voidaan hyödyntää niin verojärjestelmän kuin valtionosuusjärjestelmän jatkuvassa kehittämisessä.

– Meillä ei ole vireillä hanketta kuntien verojärjestelmän muuttamiseksi, eikä tällaista sisälly pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan, Tanja Rantanen sanoo.

Maakuntaveroakin selvitetään

Tanja Rantasen mukaan sote-uudistuksen yhteydessä verojärjestelmään on välttämätöntä tehdä muutoksia, mutta muutokset rajoitetaan vain välttämättömiin, itse uudistuksesta aiheutuviin muutostarpeisiin.

Maakuntien rahoitus tulee aluksi valtiolta, mutta maakuntien verotusoikeutta selvitetään myös. Tämän vuoden alussa asetettu maakuntaverokomitea tekee tämän vuoden loppuun mennessä arvionsa maakuntaverosta ja sen mahdollisen käyttöönoton aikataulusta.

– Siinä yhteydessä on tarpeen tarkastella verotusta kokonaisuutta ja myös kuntaveroja, koska uusi vero tulisi sovittaa nykyiseen verojärjestelmään. Maakuntaveron mahdollinen käyttöönotto ajoittuisi vasta 2020-luvun loppupuolelle, Tanja Rantanen sanoo.

Hän muistuttaa, että isojen muutosten tekeminen esimerkiksi kunnallisveroon on vaikeaa, koska kunnallisvero ja valtion ansiotulovero muodostavat kokonaisuuden, joka on muotoutunut vuosien saatossa nykyisenlaiseksi.

– Muutoksilla olisi väistämättä vaikutusta kansalaisten verotukseen, ja verotuksen kiristymisen estäminen lisäisi uudistuksen kustannuksia. Uudistus tulisi toteuttaa myös siten, että veronsaajien väliset suhteet eivät muutu.

Juttua muokattu 26.6. klo 8.40: Päivitetty Porin palveluverkkotarkastelun tilannetta.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*