Indeksijäädytysten purun kustannukset voitaisiin kattaa mm. sokeriveron palauttamisella, SOSTE ehdottaa. (Kuva: Kela)

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö SOSTE pitää elokuun lopun budjettiriiheä sopivana hetkenä purkaa perusturvan indeksijäädytykset.

Sipilän hallituksen aikaisemmilla päätöksillä kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset jäädytettiin vuosiksi 2018-2019. Indeksijäädytys koskee muun muassa kansaneläkettä, työttömyysturvaa, perhe-eläkettä, rintamalisiä, vammaistukia sekä lapsilisiä.

– Useiden perusturvaetuuksien tasoa leikattiin vuosina 2016 ja 2017. Jo ennen leikkauksia vuonna 2015 Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea moitti Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi. Tässä tilanteessa indeksijäädytysten purkaminen on välttämätöntä, linjaa pääsihteeri Vertti Kiukas SOSTEn tiedotteessa.

Indeksijäädytys iskee huono-osaisiin

SOSTE muistuttaa, että kun kuluttajahintojen ennustetaan kasvavan 1,3 – 1,4 prosentin vuosivauhtia 2018-2019, indeksijäädytykset heikentävät perusturvaetuuksien ostovoimaa kahden seuraavan vuoden aikana noin kolme prosenttia. Pienituloisten toimeentuloon vaikuttaa myös elintarvikkeiden hintojen nousu, sekä erityisesti kasvukeskuksien osalta kohoava asumisen hinta.

Mainos



– Budjettivalmistelun alla on käyty runsaasti keskustelua pieni- ja keskituloisille kohdistetuista veronkevennyksistä. Mahdolliset veronkevennykset eivät kuitenkaan auta perusturvan varassa eläviä, muistuttaa Vertti Kiukas.

Suomi on sitoutunut vähentämään EU2020-strategian puitteissa köyhyysvaarassa olevien ihmisten määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä. Perusturvaetuuksien indeksijäädytykset heikentävät kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloa entisestään. Samalla indeksijäädytys lisää toimeentulotuen käyttöä.

– Toimeentulotukiriippuvuuden lisääntyminen pahentaa kannustinloukkuja ja estää työllistymistä. Tämä sotii hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettua 72 prosentin työllisyystavoitetta vastaan, Kiukas muistuttaa.

Sokerivero takaisin?

SOSTE esittää, että indeksijäädytysten purusta ensi vuoden budjettiin aiheutuva noin 330 miljoonan euron menolisäys voitaisiin kattaa esimerkiksi luopumalla ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksesta ja ottamalla käyttöön sokerivero. Suomessa aiemmin kerätystä makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovuttiin vuonna 2016 EU:n komission ilmoituksen vuoksi. Väistynyt makeisvero on mahdollista korvata kansanterveysperusteisella sokeriverolla.

– Sokerivero on sekä kansanterveyden että kansantalouden etu. Sokerivero määräytyy tuotteeseen lisätyn sokerimäärän mukaan, riippumatta siitä missä tuotteessa sokeria käytetään. Sokerinkäytön negatiiviset vaikutukset kansanterveydelle ovat kiistattomat. Terveysvaikutusten lisäksi sokeripitoisten tuotteiden verottaminen lisäisi valtion verotuloja noin 200 miljoonalla vuodessa, Kiukas sanoo.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*