Suurten kaupunkien mielestä sote-uudistuksen rahoitusratkaisussa on haettu hallinnollisesti helppoa tapaa sen sijaan, että olisi arvioitu vaikutuksia kriittisesti ja kuultu kaupunkien viestiä. (Kuva: Ville Miettinen)

Päivitetty kuntien ja sote-maakuntien rahoituslaskelma viivästyy suunnitellusta. Tuoretta laskelmaa saataneen odottaa toukokuuhun saakka.

Edelliset laskelmat julkistettiin lokakuussa. Laskelmia päivitetään kaksi kertaa vuodessa, ja tarkoitus oli, että tämän vuoden ensimmäiset laskelmat olisi julkaistu helmi-maaliskuussa.

Tarkkaa päivämäärää laskelmien julkaisulle ei vielä ole määritetty, sanoo finanssineuvos Markku Nissinen valtiovarainministeriöstä.

– Näillä näkymin katsotaan kehysvaihe ja otetaan sieltä mahdollisesti tulevat vaikutukset huomioon. Voi olla että menee huhti-toukokuun vaihteeseen. Mutta mitään päätöstä ei ole vielä tehty.

– Arvioitiin, että ei ole järkeä päivittää laskelmia montaa kertaa saman kevään aikana. Otetaan kaikki vaikutukset mukaan ja kun kaikki mahdollinen tieto on olemassa, tehdään laskelmat parhaimmilla tiedoilla, Nissinen kertoo.

Suuret kaupungit ilmaisivat jälleen tyytymättömyytensä

Sote-uudistuksen rahoitusratkaisulla on noin 20 miljardin euron vaikutus kuntien talouteen.

Kunnallisverotuotosta leikataan merkittävä siivu valtiolle maakuntien rahoitusta varten, ja kunnista tulee huomattavasti entistä riippuvaisempia valtionosuuksista.

Rahoitusmalli ja rahan jakoperusteet ovat herättäneet voimakasta arvostelua erityisesti isoissa kaupungeissa, jotka katsovat kehittymismahdollisuuksiensa tukahtuvan tasapäistävän mallin vuoksi.

– Olemme heikentämässä kaupunkien toimintaedellytyksiä ja pirstomassa laajaa keinovalikoimaa, joka kunnilla ja kaupungeilla on ollut. Kuljemme täydellisesti vastavirtaan suhteessa kansainväliseen kehitykseen, kuvaili sote-uudistuksen ja sen rahoitusratkaisun vaikutusta kaupunkeihin Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, kok., kuuden suurimman kaupungin järjestämässä talousseminaarissa viime perjantaina.

Espoon hallinto- ja kehitysjohtaja Markus Syrjänen kertoi kaupunkien kritiikin kumpuavan siitä, että lähes kaikki uudistuksen tuomat muutokset ovat toimintaedellytysten heikennyksiä kaupungeille.

Syrjänen muistutti, että uudistuksen takia julkisen sektorin vastuunkanto kaupungeissa hajaantuu. Julkisen talouden keinot ja kannustimet heikkenevät paikallisella tasolla, kun johtamisen ja talouden hallinnan logiikka muuttuu merkittävästi.

-Esitetty sote-uudistus muuttaisi kaupungin talouden hallinnan logiikkaa, jota nykytilanteessa kuvailisin aika ideaaliksi. Muutokset eivät ole enää ideaaleja, vaan ne heikentävät suoria ja täysimääräisiä kannustimia.

Kannustimet muuttuvat – ja puuttuvat?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät kannustimet heikkenevät, kannustin valtionosuuksien maksimoimiseen kasvaa, käyttötalouden tasapainotus kohdistuu pääosin kasvatukseen ja opetukseen ja paine valtion suurempaan osallistumiseen kasvuinvestoineihin kasvaa, Markus Syrjänen kuvaili.

Kannustimien puuttumisesta ilmaisi huolensa myös laskentatoimen professori Teemu Malmi Aalto-yliopistosta.

– Ehdotetussa rahoitusmallissa ei ole käytännössä minkäänlaisia kannustimia säästöihin tai toiminnan tehostamiseen.

Malmi pohti, mikä voisi kannustaa hyvinvointialueella päättäjiä, jotka ovat vastuussa hoidon määrästä, laadusta ja saatavuudesta, käyttämään vähemmän rahaa palveluihin kuin mitä valtio heille tarjoaa.

Kun seuraavan vuoden rahoitus määräytyy aikaisempien vuosien toteutuneen rahankäytön perusteella, hyvinvointialueiden päättäjillä on kannustin käyttää rahaa mahdollisimman paljon, Malmi arvioi.

– Käytännössä hyvinvointialueilla on myös kaikki kannustimet ottaa maksimimäärä lainaa. Koska lainan korkokulut lasketaan osaksi toiminnan toteutuneita kustannuksia, jonka pohjalta jaettava rahamäärä määräytyy.

Kuntatalouden asiantuntija Sanna Lehtonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä puolestaan arvioi, että kunnilla ja kaupngeilla säilyisi kannustin panostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Lehtosen mukaan kunnilla on tämä kannustin “aina”.

– Hyvinvoiva ja terve ihminen on todennäköisemmin töissä ja maksaa veroja ja epätodennäköisemmin sosiaalitukien varassa. Niistä ainakin perustoimeentulotuen ja pitkäaikaistyöttömyyden kustannusten kautta kunnilla on jatkossakin rahoitusvastuuta, Lehtonen muistutti.

Vos-riippuvuus ampaisee

Esitetyllä rahoitusmallilla kunnallisveron osuus kuuden suurimman kaupungin yhteenlasketusta tulorahoituksesta alenisi 45 prosenttiin nykyisestä 67 prosentista.

Markus Syrjäsen mukaan sote-uudistuksen tuomista muutoksista kaupunkien rahoituksessa dramaattisin on valtionosuuksien merkittävyyden kasvu kaksinkertaiseksi.

Kun nyt kuuden suurimman kaupungin tulorahoituksesta 9 prosenttia on valtionosuusrahoituksesta, uudistuksen jälkeen se olisi 18 prosenttia.

– On ilmiselvää, että sisällöllisesti ei ole järkevää, että tosiasialliset nettomaksajat julkisessa taloudessa muuttuvat valtioosuusriippuvaiseksi.

– Kaupungin näkökulmasta tämä tarkoittaa, että rahoituksen ennakoitavuus heikkenee. Se on yhä enemmän kiinni valtion päätöksistä. Perustellusesti voi esittää, että myös rahoituksen kasvunäkymä heikkenee.

Myös kaupunkineuvos Kari Nenonen nosti esiin valtionosuusriippuvaisuuden vahvistumisen, verotulorahoituksen voimakkaan vähenemisen ja kompensaatioratkaisujen epävarmuuden. Nenonen toimi Vantaan kaupunginjohtajana vuosina 2012-2018 ja oli vetämässä nykyhallituksen sote-uudistuksessa Uudenmaan erillisratkaisun selvitystä syksyllä 2019.

Nenonen huomautti, että vaikka syksyn 2019 selvityksen jälkeen luvattiin jatkovalmistelun tapahtuvan hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa, niin ei näytä käyneen.

– On tehty työtä niin, että kuntakenttä on jäänyt syrjään.

Nenosen mukaan omaan tuloveropohjaan tottuneille kunnille kuntaveron leikkaus ja kasvava riippuvuus valtionosuuksista on henkisesti ja poliittisesti vaikea asia.

-Suurilla kaupungeilla on intressi ajaa etuaan tasausjärjestelmän suuntaan ja vos-järjestelmän suuntaan.

– Valtionosuudet tulevat kiinnostavat enemmän kuin nykyään, mutta täytyy huomata, että kuntasektorin valtionosuuksien volyymi pienenee nykyisestä noin 8 miljardista eurosta 3 miljardiin. Jaettava kakku on huomattavasti pienempi. Pelivara pienenee, ja varmasti kisa kovenee jatkossa, kun mahdollisia uudistuksia valtionosuusjärjestelmään tehdään.

Nenonen: Kuntauudistukseen rohkenevaa hallitusta ei löydy

Kari Nenonen totesi olevansa edelleen sillä, että sote-uudistus pitäisi rakentaa kuntarakenneuudistuksen kautta. Tämä tapahtuisi niin, että olisi riittävän vahva kuntarakenne joka ottaisi perustason huolehtiakseen, ja toisella tasolla viisi yliopistosairaalaa erva-alueillaan kokoaisivat vaativan erikoissairaanhoidon yhteen.

Realistista tämä ei kuitenkaan liene.

– Sellaista hallitusta ei maahan synny, joka kuntarakenneuudistuksen saisi aikaiseksi.

– Kuntaministeri Virkkunen yritti tosissaan ja koko hallituksen tahtotila oli se, mutta nähtiin, että se on poliittisesti vaikea asia, Nenonen viittasi Kataisen hallitukseen ja silloiseen kuntaministeriin Henna Virkkuseen, kok.

– Vaikka kuntarajat eivät nauti perustuslain suojaa, käytännössä niiden muuttaminen vaatii aika kovaa poliittista rohkeutta, ja sitä tästä maasta ei taida löytyä.

Nyt valitulla mallilla edettäessä olisi Nenosen mukaan tärkeää käynnistää vielä vahva vuoropuhelu valtiovallan ja koko kuntakentän välille niin, että löydettäisiin paremmin suurille kaupungeille sopiva ratkaisu.

Kuntaliitto on pitkin uudistuksen valmistelua tuonut esille rahoitusmallissa havaitsemiaan epäkohtia. Malli on kuitenkin päätetty, eikä kutsua neuvottelupöytään pidetä todennäköisenä.

-Toivomme että valiokunnat paneutuvat muun muassa tähän rahoituskysymkseen ja ovat valmiita korjaamaan ongelmat, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.

Juttua muokattu 18.3. klo 11.30: lisätty Sanna Lehtosen kommentti.

Taustaa:

Sote-uudistus siirtää vuoden 2023 alussa yli puolet kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja käyttötalouden kustannuksista maakunnille. Samalla maakuntiin siirtyvät myös vastaavaan toimintaan liittyvät asiakasmaksut sekä siirtyviä nettokustannuksia vastaava määrä verorahoitusta. Kunnilta vähennettävät tuloerät muodostuvat siirtyviä tehtäviä vastaavasta valtionosuudesta, kuntien yhteisöverosta ja kunnallisverosta. Vähennettävien erien suuruus täsmentyy laskelmien päivittyessä. Lopulliset siirtolaskelmat tehdään loppuvuonna 2023 kuntien raportoimien vuosia 2021 ja 2022 koskevien keskimääräisten kustannusten perusteella. Rahoituksen siirtolaskelmat saadaan kuntien Valtiokonttorille raportoimista taloustiedoista.

Koko maan tasolla uudistus on kustannusneutraali, sillä kuntataloudesta lähtee yhtä suuri määrä kustannuksia ja tuloja pois. Yksittäisissä kunnissa tilanne ei ole kuitenkaan sama, sillä kuntakohtaisesti siirtyvät kustannukset ja tulojen vähennykset eivät vastaa toisiaan. Uudistuksesta aiheutuvia kuntakohtaisia eroja tasoitetaan valtionosuusjärjestelmään sisältyvillä tasauksilla ja rajoittimilla. Tästä huolimatta uudistus muuttaa lähes kaikkien kuntien taloutta ja talouden tasapainoa. Pidemmällä aikavälillä uusi tehtävänjako kuntien, maakuntien ja valtion välillä tulee vielä muuttamaan uuden kunnan toimintoja monella eri tapaa johtuen mm. kuntien erilaisista investointitarpeista. (Lähde: Kuntaliitto)

Aiheesta aiemmin:

Mitä sote-uudistuksen rahoitusratkaisu merkitsee? – Kuntalehden podcastissa Vivi Marttila, Olli Naukkarinen ja Arto Sulonen käyvät läpi rahoituslinjauksia vaikutuksineen

Kuntaliitto ja kaupungit: Rahoituksen haasteet yhä olemassa sote-uudistuksessa

 

 

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Nyt ollaan kyllä harhauduttu sivuraiteelle, jos keskitytään lähinnä alueiden väliseen taisteluun rahasta, vaikka pitäisi keskittyä pääasioihin eli terveydenhuoltouudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Valitettavasti hallituksen esitys ei näytä toteuttavan ainuttakaan tavoitetta. Maakuntahallinnon toteutuminen ei sitä pienimmässäkään määrin ole.

    Lainlaadinnan prosessiohjeistuksen (finlex.fi) mukaan lakiesityksestä pitää löytyä myös vertailut muihin mahdollisiin malleihin. Näin ei ole nyt menetelty. Niinpä hallituksen pitää täydentää esitystään niin, että sitä verrattaisiin muun muassa Pelkistettyyn Soteen, joka äärimmäisessä yksinkertaisuudessaan ylittäisi kaikki tavoitteet ja kykenisi hoitamaan jonojen poistamiseen tarvittavat resurssien lisäykset omakustanteisesti. Jo yksin vuosittaisissa kustannuksissa Pelkitetty sote olisi kiistämättömällä varmuudella joka vuosi yli 2 mrd € hallituksen esitystä edullisempi. Siltä pohjalta kustannuslaskelmat joutuisivat aivan uusille urille, joilla kuntien ei tarvitsisi lainkaan kiistellä rahoitusmalleista.

  2. Kuntakentän ja kuntapäättäjien parempi kuuleminen soten valmistelussa on tarpeen. Sote sisältää monia ongelmallisuuksia, joita ei ole lainkaan haluttu tiedostaa.

    Nyt maaseudun kunnissa on suhteellisen monipuoliset ja toimivat terveyspalvelut. Mutta on ilmiselvää, että maakuntakeskusjohtoinen soteuudistus kuihduttaa tai jopa lopettaa monista maaseudun kunnista ja niiden taajamista terveydenhuollon palveluita ja keskittää eri syihin vedoten niitä maakuntakeskukseen.

    Nyt sairaanhoitopireissä on asukaslukuun suhteutettuna kuntien valtuustojen valitsemat edustajat ja heidän tulisin toimia kuntiensa palvelujen puolustajina. Vastaisuudessa ei ole lainkaan selvää, kuinka vaalionni toimii maakuntavaltuutettuja valittaessa.

    Todennäköisesti vahvoilla ovat eri puolueissa maakuntakeskusten ehdokkaat ja saattaa käydä niin, että reuna-alueiden kunnista tulisi vain vähän yhtään edustajaa kunnastaan. Lisäksi nämä eivät olisi enää kuntiensa vaan pollittisten puolueidensa edustajia.

    On suuri todennäköisyys, että soteuudistus kuihduttaa ja lopettaa maakunnan reuna-alueiden terveyspalveluita. Sama keskittämisen tavoite kuihduttaa myös kaupunkienkin lähipalvelut mitä todennäköisimmin. Miksi tätä kovaa tedellisuutta ei haluta tiedostaa?

    (Muutoin olen sitä mieltä, että kuntavaalit tulisi siirtää koronakesältä entiselle paikalleen syksyyn ja aloittaa uusi valtuustokausi vuodenvaihteessa.)

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*