Suurissa kaupungeissa ja Uudellamaalla kritisoidaan sote-uudistuksen rahoitusta, muualla toivotaan että uudistus etenee ja sitä korjataan ajan mittaan. (Kuva: Ville Miettinen)

Hallituksen tiistaina julkistamissa sote-uudistuksen uusissa, lausuntokierroksen jälkeen tehdyissä, linjauksissa aikatauluun ja alueiden ja kuntien erityispiirteiden huomiointiin liittyvät ongelmat näyttäisivät pysyneen ennallaan laajasta kritiikistä huolimatta, toteaa Kuntaliitto tiedotteessaan.

Kuntaliitto muistuttaa, esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden välisen työnjaon sopimisen mahdollistamista, mikä nousi useissa lausunnoissa esiin esimerkiksi oppilas- ja opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden sekä ympäristöterveydenhuollon tehtävien osalta, ei ole huomioitu uusissa linjauksissa, ei riittävästi myöskään kuntien ja hyvinvointialueiden välisen yhteistyön varmistamiseen liittyviä muutostarpeita.

Kuntaliitto vaati omassa lausunnossaan lakiluonnoksiin, että uudistuksen vaikutus kuntataloudelle pitäisi olla nolla. Lausuntokierroksen jälkeen siirtymätasauksia muutettiin kunnille suosiollisemmiksi. Kokonaiskuvassa muutokset ovat kuntatalouden kannalta riittämättömiä Kuntaliiton mukaan.

– Perusongelmat erityisesti kasvavien kaupunkien elinvoiman ja investointimahdollisuuksien varmistamiseksi pysyvät ennallaan ja ratkaisuja pikemminkin siirretään tulevaisuudessa tapahtuvien päätösten varaan, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo tiedotteessa.

Uusiin linjauksiin kirjattiin myös lupaus kuntatalouden tarkasta seuraamisesta ja tarpeen mukaan korjaamisesta.

– Kuntatalouden kestävyys tulee varmistaa ja investointikyky on turvattava sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä. Näkymä tähän tulisi tarjota mahdollisimman pian, Timo Reina sanoo.

Aiheesta aiemmin: Sote-maakunnista tuleekin hyvinvointialueita, Savonlinna jää Etelä-Savoon, kuntien rahoituksen siirtymätasaus alenee – hallitus teki uusia linjauksia sote-lakipakettiin

“Miten raha riittää?”

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen arvioi tarkennettuja sote-linjauksia hieman edellisiä paremmiksi, mutta kasvavan kaupungin rahoitusongelma näyttää edelleen olevan mukana.

– Perusongelma on kaupungin kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron tuoton siirtäminen merkittävässä määrin hyvinvointialueille, Viljanen kommentoi Twitterissä.

– Vantaan asukasmäärän kasvun huomioiminen tuo muutaman miljoonan lisää, mutta Vantaa häviäisi siirtymässä edelleen moninkertaisesti. Siirtymätasausten muutokset eivät muuta tilannetta.

Tampereen pormestari Lauri Lyly, sd., puolestaan arvioi, että suuria kaupunkeja näyttäisi olevan kuultu rahoituksen tarkennuksissa.

– Valtionosuuskriteereihin tulee lisäys, jolla vastataan väestömäärän kasvun aiheuttamaan palvelutarpeen lisäykseen. Myös esiteltyjen pöytäkirjamerkintöjen mukaan hallitus tekee kokonaistarkastelun kuntien rahoitusjärjestelmästä ja kehittää sitä niin, että kasvavien kuntien investointikyky turvataan. Lisäksi huomioidaan segregaatio ja asunnottomuus, Lyly sanoo tiedotteessa.

Toisaalta häntäkin mietityttää, mihin kunnille jäävä rahoitus todella riittää. Tuoreimman laskelman mukaan 13,26 prosenttiyksikköä kuntaverotuotosta on siirtymässä kunnilta hyvinvointialueille.

– Jos Tampereen 20,25 kuntaveroprosentista yli 13,26 prosenttiyksikköä siirretään hyvinvointialueelle, jää jäljelle noin 7 prosentin kuntavero. Tällä rahalla on huolehdittava muun muassa elinvoimasta, turvallisesta ja riittävästä päivähoidosta, perusopetuksesta, toisen asteen koulutuksesta, liikuntapalveluista, kirjastoista, museoista, kaduista, pyöräteistä ja paljon muusta. Miten raha riittää?

“Vuoden Leikkaajan Oscar -palkinnot”

Rahoituksen kritisointi on, kuten on ollut pitkin uudistuksen valmistelua, ollut voimakkainta Uudellamaalla. Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen piti muutoksia kosmeettisina ja Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ennakoi, että palvelut eivät ainakaan Uudellamaalla parane.

Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola totesi Länsi-Uudellamaalla ja Keski-Uudellamaalla olevan edessä merkittävät leikkaukset. Eerola muistuttaa, että lopulliset johtopäätökset voi tehdä vasta, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tarvepohjaiset kriteerit, joiden pohjalta rahaa jaetaan hyvinvointialueille, on päivitetty.

– Näyttää kuitenkin siltä, että Vuoden Leikkaaja Oscar -palkinnot tullaan jakamaan jatkossa Länsi-Uusimaan ja Keski-Uusimaan hyvinvointialueiden päättäjille, Eerola sivaltaa Twitterissä.

“Sote eteenpäin”

Uudenmaan ulkopuolella päivitettyjen askelmerkkien vastaanotto on ollut suopeampaa. Asikkkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi, kesk., pitää rahoitusratkaisua oikeudenmukaisena.

– Hallituksen #sotesopu parantaa rahoitusta siellä, missä tarve on kovin, Kemppi twiittasi.

Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi puolestaan muistutti, että tärkeintä olisi nyt päästä eteenpäin uudistuksessa.

– Vain näin uutta mallia päästään lopulta kehittämään, Lohi muistuttaa.

Myös Lääkäriliitto painottaa, että uudistuksen on edettävä. Lääkäriliitto muistuttaa , että yhteiskunnan on turvattava riittävä rahoitus yhdenvertaisten ja laadukkaiden palvelujen saamiseksi koko maan alueella, kuten perustuslaissakin todetaan.

Perustuslain asettamat reunaehdot vaativat tarvittavan rahoituksen turvaamista hyvinvointialueille riittävien sote-palvelujen järjestämiseksi, Lääkäriliitto muistuttaa tiedotteessaan ja pitää hyvinvointialueiden tarveperusteista rahoitusta oikeudenmukaisena ja palvelujen yhdenvertaista saatavuutta mahdollistavana rahoitusmallina.

– Terveydenhuoltoa ei tulisi nähdä vain tai ensisijaisesti kulueränä, vaan tarkoituksenmukaisena investointina väestön terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Investointina, joka parhaimmillaan tuottaa taloudellista hyötyä koko kansantaloudelle, Lääkäriliitto muistuttaa.

Lääkäriliiton toimitusjohtaja Kati Myllymäki hoputtaa sote-uudistusta eteenpäin.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Sote sisältää suuren ongelman. Se tulee käytännössä viemään kunnista ja seutukunnilta toimintoja ja sitä kautta verotuloja kunnista ja seutukunnilta maakuntakeskuksiin.

    Maaseudulle jäisi vain maksajan ja palvelujen menettäjän osuus!
    Sote/maakuntauudistus sisältää tämän realistisen uhan, mitä ei haluta tai kyetä huomaamaan.

    Sote tulisi olla 90 prosenttisesti tai kokonaan valtion toimintaa, kuten mm poliisitoimikin on.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*