Työttömyys käy kuntien kukkarolle
Työttömyys käy kunnille kalliiksi. Vuoden takaisesta sakkomaksujen määrä on noussut kuukausitasolla yli 12 miljoonaa euroa.
Kunnat maksoivat Kelalle helmikuussa 12,7 miljoonaa euroa enemmän rahoitusosuutta työmarkkinatuesta, kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2014 helmikuussa kuntien maksuosuus Kelalle oli 18,7 miljoonaa euroa, mutta tänä vuonna summa oli noussut jo 31,4 miljoonaan euroon.
Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki on kova pala purtavaksi kuntien talousviisaille. Vuoden vaihteesta lähtien kunnat ovat joutuneet kantamaan kortensa kekoon jo 300 päivää työttöminä olleista, kun aiemmin raja oli 500 työttömyyspäivää. Kun samaan aikaan työttömyys on pysynyt korkealla tasolla, niin ”sakkomaksut” kahmaisevat entistä suuremman osan kuntien tuloista.
-Kunnat saivat pienen kompensaation yhteisöveropuolelta, mutta kustannukset nousivat siitä huolimatta selvästi, toteaa työllisyyspoliittisen kuntakokeilun pääsihteeri Erja Lindberg Kuntaliitosta.
Työhaluja on – työtä ei
Kelan tilastojen mukaan tammikuussa 300-499 päivää työttöminä olleista kunnat maksoivat 6,5 miljoonaa euroa. Helmikuussa summa oli 6,1 miljoonaa. Loppuosa sakkomaksujen kasvusta selittyy korvattavien päivien kasvusta pidempään työttömänä olleiden osalta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Kunnilla ei oikein ole työkaluja, joilla puuttua tähän ryhmään 300-499 päivää työttömänä olleet. Joka puolella varmasti mietitään ongelmaan ratkaisua, mutta mitään helppoa ratkaisua ei ole olemassa. Näillä ihmisillä on koulutusta ja työhaluja, mutta ei ole töitä. He eivät oikein sovellu kuntouttavaan työtoimintaankaan, jos kaikki muut asiat työpaikkaa lukuun ottamatta ovat kunnossa, Lindberg huomauttaa.
-Korkeasti koulutettujen työttömyys on lisääntynyt selkeästi. Tänä päivänä työttömyys koskee ihan kaikkia, Lindberg jatkaa.
Työpaikka maalina
Työllisyyden kuntakokeiluissa eri puolilla maata on kehitelty uusia keinoja helpottaa ja nopeuttaa ihmisten paluuta työelämään. Työttömyys on ihmiselle elämänvaihe, jolloin yksi ongelma synnyttää ajan mittaan uusia ongelmia.
-Työllisyyden kuntakokeiluissa mietitään asioita tavallista kokonaisvaltaisemmin ja se on oikea suunta. Työttömyyteen liittyy myös paljon muita ongelmia, esimerkiksi maksuhäiriöiden määrä on lisääntynyt selvästi. Ihmisillä on useita erilaisia ongelmia, Erja Lindberg muistuttaa.
Oikea työpaikka on se päämäärä, johon kuntakokeiluissa pyritään. Yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa on oleellista, kun asioihin etsitään parannuskeinoja. Kaikki pärjäävät, kun ihminen työllistyy. Sakkomaksut pienenevät, verotulot lähtevät rullaamaan, ihminen saa järkevää tekemistä ja yritys osaavaa työvoimaa.
-Yrittäjien kanssa tehtävä yhteistyö on ollut antoisaa. Pyrimme yhdessä yrittäjien kanssa siihen, että työttömiä saadaan palkattua oikeisiin töihin ja oikealla palkalla, pääsihteeri Erja Lindberg toteaa.
Kelan tilastopalvelu Kelasto: Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki
Samaan aikaan, kun kuntien kustannusvastuuta kasvatettiin, valtio on leikannut aktivoinnin mahdollistamia palkkatukirahoja ja kiristänyt myöntämisehtoja. Toisin sanoen työkaluja kustannusten kasvun hillitsemiseen ei juuri ole. Myöskään kuntakokeilukunnilla ei tosiasiassa ole vapauksia tehdä mitään aidosti eri tavalla.
Työmarkkinatukea pitkään saaneiden kohdalla totetettu jaettu kustannus- ja aktivointivastuu on kelvoton malli. Jaettu valta ja vastuu tarkoittaa sitä, että asiakkaita ja asioita pompotellaan ja kokonaisuus ei ole kenenkään hallinnassa. Järjestelmä on uusittava kokonaan. Selkein ja toimivin ratkaisu on antaa vastuu 300-päiväisistä työmarkkinatukilaisista kokonaan kunnille, mutta myös rahat ja työkalut samassa suhteessa.
Erikoiseksi tilanteen tekee se, että lähes jokaisessa kunnassa on valtion työllisyyttä ja työllistämistä hoitava virasto, eli TE-keskus. Eikö TE-keskus, eli valtio itse juuri ole se työttömyyden poiston epäonnistuja? Miksi sakot maksaa siis kunta? Suomeksi siis, jos minulle sattuisi lapsus ja saisin ylinopeussakot, niin valtion säännöstön mukaan sakkoni maksaja voisi ihan hyvin olla vaikkapa pääsihteeri Erja Lindberg. Toivottavasti ei toisin päin, sillä olen pienyrittäjä, eli omat sakkoni olisivat melko pienet.
Työttömyys on meidän suurin ongelma, ja se heijastuu kaikkeen.
Se ei vaan siitä parane jos maksuja siirrellään paikasta toiseen.
Meillä kaikilla on tarpeemme jotka vievät rahaa. Nykyiset tukiverkot aivan perustoimeentulolle ovat kai riittävät? Sanon kai, koska en henkilökohtaisesti ole ollut verkkojen tarpeessa ja omasta sosiaalilautakunnan pitkästä urasta on jo aikaa parisenkymmentä vuotta.
Ja mielestäni henkinen tila ns. suuren laman aikaan ei ollut näin huono.
Uudelle hallitukselle on kasautunut valtava vuori ratkaisuja, joiden tekeminen tekee kipeää. Mutta en näe mitään muuta ratkaisua. Kipeää hammasta ei kestä hoitamatta pitkään. Ensin sattuu, mutta sitten helpottaa.
Lipposen hallitus sai haukkuja vaikka mistä, mutta se uskalsi puuttua myös niihin kohtiin, joilla on merkitystä kansantaloudelle.
Eikä vaan puheista joista tulee vain lisää velkaa ja lastia Suomi laivalle.
Ei ole olemassa sellaista sanktiota kunnille kuin ”sakkomaksu”. Toivoisin toimittajalta täsmällisyyttä ja perehtyneisyyttä aiheeseen. Varsinkin kun kyseessä on kuntalehti, eikä iltapäivälehti. 🙂
Niin, tuo 12 miljoonaa euroa sakkomaksua jostain, mikä ei ole edes kunnan vika, on kyllä eräänlainen typeryyden huipentuma suomalaisessa hallintomallissa. Siirretään rahaa taskusta toiseen, ja siitä tulee vain kuluja. Vertauksen vuoksi, tuo 12 miljoonaa tarkoittaisi 30 euroa kuukaudessa lisää jokaiselle työttömälle, jos oletetaan, että työttömiä on 400000. Luulenpa, että 30e/kk lisää per työtön loisi paljon enemmän työpaikkoja kuin nämä tällaiset virkamiesten kuvitelmat.
Mutta eihän Suomessa muutenkaan järjellä johdeta.