Purkutöiden helpottaminen olisi erittäin helppo keino tervehdyttää kuntataloutta, sanoo Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä. (Kuva: Ville Miettinen)

Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä esittää, että kunnille annettaisiin tyhjilleen jäävien koulujen ja muiden kiinteistöjen purkamiseen määräaika, jona purkamisten aiheuttamia poistoja ei tarvitsisi huomioida tilinpäätöksessä.

Määtän mukaan käytöstä poistetut rakennukset jäävät usein seisomaan tyhjilleen, koska kunnilla ei ole mahdollisuutta rasittaa talouttaan niiden purkamisella ja niihin ei ole järkevää tehdä remontteja.

Hänen esityksensä koskee erityisesti rakennuksia, joista on luovuttu home- ja kosteusvaurioiden takia. Se ei koske esimerkiksi historiallisesti arvokkaita rakennuksia.

– Monilla näillä kiinteistöillä on ollut pitkät poistoajat, esimerkiksi kouluilla 40 vuotta, Määttä muistuttaa. Lisäksi vuosien saatossa on tehty korjauksia ja yritetty saattaa kohde käyttökuntoon.

– Viimeisimmässä päiväkotirakentamisen valtionosuuskriteerissä oli maininta, että vanha rakennus pitää purkaa, mikäli haetaan rahoitusta uuden päiväkodin rakentamiseen. Me emme saaneet uuden päiväkodin rakentamiseen valtionosuutta koska esitimme että korjaamme vanhan päiväkodin ja rakennamme uuden, Määttä kertoo.

Määttä muistuttaa, että tyhjä kiinteistö keskellä taajamaa voi olla turvallisuusriski, erittäin epäesteettinen ja vie lisäksi tilaa.

– Niiden paikalle ei pystytä rakentamaan ellei vanhaa pureta pois.

Määtän mukaan monet kunnat eivät pura näitä rakennuksia, koska kustannuksia purkamisesta voi tulla jopa 200 000 euroa, ja poistojen kanssa kustannukset voivat nousta 500 000 euroon.

Määttä näkee epäkuranttien kiinteistöjen purkamisen erittäin kustannustehokkaana tapana tervehdyttää kuntien taloutta, jos poistoja ei tarvitsisi huomioida tilinpäätöksessä Kyseessä olisi määräaikainen porkkana kunnille.

– Tämä olisi erittäin helppo keino tervehdyttää kuntataloutta ja ylipäänsä varautua tulevien sukupolvien kannalta tilanteeseen; ei jätetä rakennuksia tulevien sukupolvien murheeksi

– Lisäksi tämä toisi työllisyyttä, koska purkufirmat saisivat töitä.

Kuntaliitto: Ei onnistu

Kuntaliiton erityisasiantuntija Marja-Liisa Ylitalo ei näe Määtän esityksellä toteutumismahdollisuuksia.

Ylitalo on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston jäsen. Määtän esitys liittyy juuri kirjanpitolautakunnan toiminta-alueeseen.

– Rakennusten poistot perustuvat siihen, mikä on taseessa omaisuutta. Sama kuin pankkitilin saldo: jos tilillä on rahaa, se näkyy taseessa. Jos tilillä ei ole rahaa, se ei näy taseessa.

Jos omaisuutta ei ole olemassa, silloin se pitää taseestakin ottaa pois, Ylitalo sanoo. Purettua rakennusta ei ole enää olemassa, joten sitä ei voi olla taseessakaan.

Kuntajaoston suunnitelman mukaisia poistoja koskevassa yleisohjeessa on lisäksi määritelty, että tuotannosta poistetun hyödykkeen jäljellä oleva poistamaton menojäännös poistetaan kokonaan sinä tilivuotena, jona hyödyke poistetaan käytöstä. Mikäli hyödykkeelle odotetaan tulevina vuosina olevan käyttöä kunnan palvelutuotannossa, voidaan hyödykkeestä tehdä toistaiseksi alkuperäisen poistosuunnitelman mukaiset poistot.

Mikäli tällaisen hyödykkeen käyttö on lopetettu, eikä sille kolmen seuraavan vuoden aikana tule käyttöä, on jäljellä oleva poistamaton menojäännös poistettava kokonaan kirjanpidosta.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*