Väitös: Ulkomaisen työvoiman rekrytointisuunnitelmat puuttuvat kunnista
Pudasjärvi on yksi kunnista, joita Susanna Sakon väitöstyössä tarkasteltiin. (Kuvakaappaus Pudasjärven kaupungin verkkosivuilta)
Oulun yliopistossa tänään tarkastettavassa, ulkomaisen työvoiman rekrytointia käsittelevässä, väitöstutkimuksessa havaittiin, että Pohjois-Pohjanmaan kunnissa suunnitelmia työperäisen maahanmuuton toteuttamiseksi ei ole tai ne ovat puuttellisia.
YM Susanna Sakon väitöstutkimuksessa kuntasektorin toimintatapoja ja prosesseja tarkasteltiin aineistosisällön analyysilla. Väitöksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan kunnissa on tarvetta ulkomaisen työvoiman rekrytoinnille.
– Kuntien suunnittelemattomuus yllätti, Susanna Sakko toteaa Kuntalehdelle.
Tutkimusaineisto on koottu vuosina 2011-2013 kyselyllä kunta- ja yritysjohtajille. Kohdeorganisaatiot olivat Kempeleen, Limingan, Pudasjärven, Sievin, Lumijoen, Hailuodon, Muhoksen ja Tyrnävän kunnat. Lisäksi tutkimukseen osallistuivat Ojantakasen perhekoti Pulkkilasta ja Oulun seudun mäntykoti ry Oulusta.
Tutkimuksen havaintojen mukaan erityisesti sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan tulevaisuudessa työvoimaa. Lisäksi henkilöstö tarvitsee lisätietoa ja koulutusta ulkomaalaisten työntekijöiden kohtaamiseen ja perehdyttämiseen.
Uusi rekrytointimalli
ajankohtainen juuri nyt
Väitöskirjan keskeinen tutkimuskysymys on: Miten ulkomaisen työvoiman rekrytointi voidaan toteuttaa kuntasektorilla?
Työn tavoitteena oli tutkia ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointia kuntiin ja kunnallisia palveluja tuottaviin yksityisiin yrityksiin.
Tutkimuksessa laadittiin ulkomaisen työvoiman rekrytointimalli, jota organisaatiot voivat hyödyntää rekrytoidessaan ulkomaalaisia työntekijöitä. Malli suunniteltiin erityisesti helpottamaan organisaatioiden ulkomaisen työvoiman rekrytointi- ja kotoutumissuunnitelmien laadintaa.
Tulosten perusteella organisaatioiden tulisi laatia suunnitelmat ulkomaalaisten rekrytointia, perehdyttämistä ja kotouttamista varten. Suunnitelmat toimivat ulkomaisen työvoiman alueelle jäämisen ja kotoutumisen lähtökohtana.
Tutkimus on erityisen ajankohtainen Suomeen viime aikoina saapuneiden turvapaikanhakijoiden suuren määrän vuoksi.
Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeus alkaa kolmen kuukauden jälkeen turvapaikkahakemuksen tekemisestä, jos hakijalla on ollut hallussaan matkustusasiakirja esimerkiksi passi.
Elinkeinonministeri Olli Rehnin, kesk., mukaan karenssiajan lyhentäminen on suunnitteilla.
Susanna Sakon mukaan väitöstyössä kehitettyä rekrytointimallia voisi todella hyödyntää nyt käytännössä.
– Esimerkiksi jos turvapaikanhakijoiden työllistämistä helpotetaan nykyisestä kolmesta kuukaudesta yhteen kuukauteen, tutkimuksessa kehitetty malli auttaa työllistämisessä ja kotouttamisessa, Sakko sanoo.
Linkki väitöskirjaan:
