VTV: Julkinen talous lähestynyt tasapainoa, mutta toimia tarvitaan yhä – ”Kuntatalouden menorajoitteen vaikutukset yliarvioitu”
Kuva: Pixabay
Julkisen talouden kokonaisohjauksesta vastaavan tahon riippumattomuuteen tulisi edelleen kiinnittää huomiota, VTV:n raportissa muistutetaan. Raportin mukaan myös kuntatalouden ohjausta on tärkeää koordinoida julkisen talouden yksittäisten alasektorien edunvalvonnan ulkopuolella. "Muussa tapauksessa kasvaa riski siihen, että kuntasektorille kohdistuvien toimenpiteiden valmistelussa korostuu liiallisesti valtiontalouden näkökulma", raportissa todetaan.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi, että julkinen talous saadaan tasapainoon vuonna 2019. Kehitystä on tukenut erityisesti vuonna 2016 virinnyt talouskasvu. Arvio perustuu tänään julkistettuun Finanssipolitiikan valvonnan ja tarkastuksen vaalikausiraportti 2015-2018 -julkaisuun.
VTV:n mukaan hallitus näyttää saavuttavan keskeiset tavoitteensa, jotka se asetti vaalikauden alussa julkisen talouden rahoitusaseman tasapainottamiseksi ja velan pienentämiseksi. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje ei ole kadonnut vaalikauden aikana, mutta se on pienentynyt, kun lyhyen aikavälin näkymä on parantunut.
– Pidämme tärkeänä, että tulevalla vaalikaudella jatketaan rakenteellisia uudistuksia, joiden tavoite on vähentää kestävyysvajetta. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden uudistaminen taloudellista kestävyyttä painottaen tarjoaa merkittävää tukea tälle työlle, VTV:n finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö Matti Okko sanoo VTV:n tiedotteessa.
EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen avulla tavoitellaan vastuullista finanssipolitiikkaa ja korjataan tarvittaessa liiallisia budjettialijäämiä ja julkista velkarasitetta. VTV:n arvion mukaan Suomi on vaalikauden alkuvuosina 2015–2017 noudattanut sopimuksen sääntöjä ja noudattaa niitä ennakollisen arvion mukaan myös vuosina 2018 ja 2019. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomi saavuttaa julkisen talouden rakenteellista jäämää koskevan keskipitkän aikavälin tavoitteensa vaalikauden lopussa vuonna 2019.
– Seuraavan hallituksen tulee varmistaa finanssipolitiikan hoito vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti ja turvata velkasuhteen pysyminen kestävällä tasolla, VTV:n ekonomisti Leena Savolainen sanoo.
Kuntatalouden ohjaus
VTV:n arvion mukaan hallitus on noudattanut finanssipoliittista lakia ja siihen liittyviä säädöksiä olennaisin osin. Julkisen talouden suunnittelu ja ohjaus on parantunut vaalikaudella, ja näitä koskevaa lainsäädäntöä on kehitetty.
VTV:n mukaan kuntatalouden ohjausjärjestelmä toimii aiempaa paremmin, ja kuntatalouden ohjauksen kehittäminen on vahvistanut myös koko julkisen talouden ohjausta. Toisaalta julkisen talouden ohjauksessa ei huomioida ehdollisiin vastuisiin kuten kasvaviin valtiontakauksiin liittyviä riskejä.
– Valtiontakauksille olisi perusteltua asettaa riskiperusteinen rajoite. Vastuita tulisi hallita kokonaisuutena nykyistä paremmin, jolloin tieto niihin liittyvistä riskeistä olisi nykyistä paremmin päättäjien tiedossa, Matti Okko sanoo.
Valtion toimista kunnille aiheutuvien menojen rajoittaminen (menorajoite) sitovat kuntasektorin ohjauksen entistä tiukemmin osaksi julkisen talouden ohjauksen kokonaisuutta.
Raportin mukaan menorajoitteen asettaminen on parantanut valtion kunnille antamien tehtävien rahoituksen läpinäkyvyyttä, ja se on tärkeä osa rahoitus asema tavoitteen saavuttamista edistävien keinojen valikoimaa.
– Menorajoite ei kuitenkaan takaa, että valtion kunta sektoriin kohdistamat toimet olisivat johdonmukaisia rahoitusasematavoitteen saavuttamisen näkökulmasta. Menojen vähentäminen ei paranna rahoitusasemaa, mikäli samalla vähennetään tuloja, raportissa muistutetaan.
– Menorajoite kuvaa ennemminkin valtion kunnille mahdollistamaa säästöpotentiaalia kuin menojen todellista vähentymistä. Menorajoitteen saavuttamiseksi tehtyjen toimenpiteiden säästövaikutukset on tarkastuksen havaintojen mukaan keskimäärin yliarvioitu.
Tarkastuksessa havaittiin, että asetettavan menorajoitteen perusteluita, toteutumisen seurantaa sekä niihin liittyviä vaikutusarvioita ei esitetä systemaattisesti ja avoimesti.
– Menorajoitteen perusteluissa ei myöskään esitetä vaikutusarvioihin liittyvää epävarmuutta tai vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutusarvioita, raportissa todetaan.
Fakta:
