Arkistokuva: Ville Miettinen

Yhä useampi suomalainen asuu vuokralla. Vuosien 2015 ja 2018 välillä vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien määrä on kasvanut 7,4 prosenttia. Samassa ajassa omistusasunnoissa asuvien asuntokuntien määrä nousi vain 0,6 prosenttia.

Suomen 12 suurimmassa kaupungissa sekä vuokra- että omistusasunnossa asuvien asuntokuntien määrä kasvoi maan keskiarvoa nopeammin: vuokra-asunnoissa asuvien määrä 9,5 prosenttia ja omistusasunnossa asuvien 1,1 prosenttia.

Vuoden 2018 lopussa koko maan kaikista asuntokunnista 33 prosenttia asui vuokra-asunnossa. Omistusasunnossa asui reilu 63 prosenttia asuntokunnista ja asumisoikeusasunnossa 1,7 prosenttia asuntokunnista.

Lahden kaupungin tutkijan Pauli Meron mukaan vuokra-asumisen kasvua selittää suurelta osin kaupungistuminen ja ihmisten pakkautuminen keskuskaupunkeihin. Asuntokuntien asuntojen määrä on vuosina 2015–2018 kasvanut Kouvolaa lukuun ottamatta kaikissa Suomen 12 suurimmassa kaupungissa. Eniten kasvua on ollut Helsingissä yli 14 000 asunnolla, tämän jälkeen Espoossa, Tampereella ja Vantaalla, kussakin yli 8 000 asunnolla.

Kun muuttoliike suuntaa suuriin kaupunkeihin, asuntojen hinnat polarisoituvat kaupunkikeskustojen ja muun Suomen välillä. Kaupunkikeskustan ulkopuolella olevan kiinteistön myyntihinnalla ei välttämättä saa keskustasta edes yksiötä. Kehityksen seurauksena osa ihmisistä syrjäytyy omistusasuntomarkkinoilta.

– Omistusasuminen ei ole enää mahdollista kaikille. Vaikka haluja olisi, ei välttämättä ole pääomaa kaupunkiasunnon rahoitukseen. Tämä pätee varsinkin ikääntyvään kansanosaan, jonka on pakko yrittää muuttaa palvelujen perässä kaupunkeihin, Mero sanoo.

Vähiten omistusasunnoissa asutaan juuri Helsingissä ja Tampereella sekä Turussa. Näissä kaupungeissa alle puolet asuntokunnista asui omistusasunnossa vuonna 2018. Eniten omistusasunnossa asuvia asuntokuntia oli Kouvolassa ja Porissa. Kouvolassa yli 70 prosenttia asuntokunnista asui vuonna 2018 omistusasunnossa.

Vaikka Kouvolassa ja Porissa on suhteessa enemmän omistusasunnossa asuvia kuin muissa suurissa kaupungeissa, myös omistusasuntojen määrä on niissä vähentynyt vuodesta 2015. Tämä johtuu negatiivisesta väestönkehityksestä. Kouvolassa asui vuonna 2018 yli 5 000 ihmistä vähemmän kuin kymmentä vuotta aiemmin.

Kaupungistumisella on hyvin erilaiset seuraukset tulo- ja lähtökunnille. Tulokaupungeille muuttovirta tietää lisää veronmaksajia, lähtökunnille väestökatoa. Syrjäseutujen asukkaille kaupungistuminen tarkoittaa esimerkiksi asuntovarallisuuden haihtumista tai pakkomuuttoa palvelujen ääreen keskuskaupunkeihin.

– Rakentajat ovat tajunneet kehityksen suunnan ja lisänneet pienten vuokra-asuntojen rakentamista palvelujen ääreen kaupunkikeskustoihin. Sijoittajien ja yksityisten vuokranantajien toimesta myös uusia ja vanhoja osakehuoneistoja on muutettu vuokrakäyttöön.

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*