Kaavojen koko ja samalla kaavoitusprosessin kestoaika ovat kasvaneet kasvuseuduilla. - Kuva Helsingin Pasilasta.

Asemakaavoitus on tehostunut mutta hidastunut kasvuseutujen suurissa kaupungeissa, selviää ympäristöministeriön uudesta selvityksestä. Kaavoja tehdään vähemmän mutta ne ovat aiempaa laajempia.

Asuntoneliöitä kaavoitettiin suurissa kaupungeissa 2014–15 puolitoista kertaa yhtä paljon kuin kymmen vuotta aikaisemmin. Samalla kuitenkin prosessin pituus kaavan vireilletulosta hyväksymiseen on venynyt 9,9 kuukaudesta 15,6:teen.

Asemakaavoja laaditaan vähemmän kuin ennen, mikä on näkynyt trendinä koko maassa jo useamman vuoden. Nyt tehtävät kaavat ovat kuitenkin laajempia niin pinta-alan kuin kerrosalan puolesta, mikä osaltaan selittää kaavoitusprosessien pitenemistä.

Täydennysrakentaminen lisää haasteita

Kaavoituksesta tekee selvityksen mukaan erityisen haastavaa se, että pääpaino on siirtynyt täydennysrakentamiseen. Ahtaiden tonttien monimutkaiset suunnittelukysymykset ja eri osapuolten yhteen soviteltavat intressit lisäävät kaavoittajien työtä ja pidentävät osaltaan prosessin kestoa.

Mainos



Täydennysrakentamiskaavat laaditaan lisäksi usein kaavamuutoksina yksityisten tahojen omistamille maille, jolloin niiden kaavoittamisesta laaditaan yleensä maankäyttösopimus. Sopimusneuvotteluihin kuluva aika lasketaan osaksi kaavoituksen kokonaiskestoa.

Yhteisen näkemyksen löytäminen voi kunnasta, sopimuskumppanista tai suunniteltavan alueen erityishaasteista riippuen viedä useamman kuukauden, selvityksessä todetaan.

– Helpot alueet on suurissa kaupungeissa jo kaavoitettu. Pieniä kaavoja yhdistellään ja vähäisten kaavamuutosten laatimisen sijasta tehdään aiempaa herkemmin poikkeamispäätöksiä, kertoo raportista ympäristöministeriössä vastannut erityisasiantuntija Kristiina Rinkinen.

Uusia välineitä kaivataan

Selvitys tukee ministeriön mukaan käsitystä siitä, että toimintatavat eivät ole vielä kaikilta osin sopeutuneet uuteen tilanteeseen.

Rinkisen mukaan hankehallintaan ja kumppanuuskaavoitukseen tarvittaisiin uusia välineitä. Kaavaprosessin kesto ei ole ollenkaan niin tärkeää kuin se, että eri osavaiheiden kestoa pystytään ennakoimaan.

– Silloin niin kunta kuin kumppanit pystyvät ajoittamaan toimintansa ja resurssinsa parhaalla mahdollisella tavalla. Näihinkin seikkoihin pureudutaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa, jonka valmistelu on aloitettu, Rinkinen sanoo.

Asemakaavoituksen muutokset Suomen kasvuseuduilla -selvityksen lähteenä on käytetty ympäristöhallinnon Liiteri-järjestelmän kaavoituksen seurannan tilastolomakkeita. Selvitystä varten on myös laadittu kysely ja haastateltu kaavoitusalan toimijoita.

Selvityksessä tarkasteltiin asemakaavoitusta kymmenessä suuressa kaupungissa sekä niiden 36 kehyskunnassa vuosina 2014–2015. Aineistoa verrattiin kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen.

Selvitys on luettavissa täällä

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*