Kolme uutta MAL-sopimusta valmisteilla

Valtio sekä Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudun kunnat ovat tehneet yhteisiä maankäytön, liikenteen ja asumisen kehittämiseen liittyviä MAL-sopimuksia vuodesta 2012.

Sopimusten tarkoitus on tukea toisaalta kuntien keskinäistä sekä toisaalta kaupunkiseudun ja valtion välistä yhteistyötä. Sopimuksissa käsitellään yhdyskuntarakenteen ohjausta sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista.

Sopimuksissa määritetään tavoitteet ja toimenpiteet lähivuosien maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämiselle sekä asuntotuotannolle. Oulun seudun MALPE-sopimuksessa käsitellään myös palvelujen ja elinkeinojen kehittämistä.

Järjestelmään tyytyväisiä

– Kyllä yleinen konsensus on, että järjestelmä on toiminut hyvin, sanoo ympäristöministeriön asuntoneuvos Tommi Laanti, joka johtaa sopimusten neuvottelukuntia.

Seurantaraportin mukaan MAL-sopimukset ovat toteutuneet hyvin etenkin yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä ja asuntotuotantotavoitteissa.

Kaikilla kaupunkiseudulla saavutettiin asuntotuotannon ja väestönkasvun tavoitteet. Tuotannosta valtaosa sijoittuu olemassa olevaan taajamarakenteeseen ja liikenteellisesti parhaiten saavutettaville alueille, joka on ollut keskeinen MAL-sopimusten tavoite.

Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää aiempaa tehokkaampia toimia. Seurantakatsauksen mukaan pyöräilyä ja joukkoliikennettä on edistetty kaikilla MAL-seuduilla, mutta suomalaiset kaupunkiseudut ovat yhä hyvin henkilöautoriippuvaisia.

Valmistelut vauhdissa

Hallitusohjelmassa puhutaan yleisesti uusien kaupunkiseutujen mukaan ottamisesta MAL-järjestelmään. Yleinen käsitys on, että tässä vaiheessa mukaan ovat tulossa Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seudut.

Laanti arvelee, että muillakin kaupunkiseuduilla saattaa olla kiinnostusta MAL-sopimuksia kohtaan, mutta näköpiirissä ei ole muita uusia sopimuksia kuin nämä kolme.

– Sopimuksissa käsitellään nimenomaan isojen kaupunkiseutujen kysymyksiä.

Laantin mukaan uusien sopimusten selvittely on nyt valtion puolella työn alla.

Myös sopimusta odottavilla seuduilla valmistelut ovat vauhdissa. Lahden, Kuopion ja Jyväskylän johtajat perustelevat sopimusten tarvetta sillä, että näillä kaupungeilla on ihan samat kehittymisen ja kasvun haasteet kuin nykyisillä MAL-seuduilla. Kaupunkien edustajat viittaavat oikeudenmukaisuuteen ja alueiden tasapuoliseen kohteluun.

– Jyväskylän kasvu on neljänneksi nopeinta koko maassa, nopeampaa kuin esimerkiksi Turussa. Muuttovoitto on suurempi kuin Oulussa, sanoo Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto perusteluna sille, että Jyväskylä kuuluu joukkoon.

Ympäristöpanostuksia

Liikenteen kehittäminen kuuluu kaikilla kolmella alueella tavoitteisiin, joita MAL-sopimuksen avulla halutaan edistää. Kaikki lupaavat panosta ympäristötavoitteiden edistämisessä sekä kehittyvää yhteistyötä alueen sisällä ja valtioon päin.

– Lahti haluaa profiloitua ympäristökaupunkina, ja Lahdesta tulee Suomen ensimmäinen Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021, sanoo Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho.

Hänen mukaansa MAL-sopimus tarjoaa työkalun, jolla kaupunki voi toteuttaa strategiaansa sekä samalla toimia yhteistyössä seudullisesti ja valtion kanssa.

– Lahden seutu voi tuoda MAL-sopimusmenettelyyn tuoreita, kansallisen ja kansainvälisen tason avauksia muun muassa ilmastonmuutoksen hillinnässä, Alho lupaa.

Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen näkee, että kaupungilla on paljon annettavaa kestävässä kaupunkisuunnittelussa, digitalisaatiossa, alustataloudessa, ilmastoasioissa, kiertotaloudessa ja yhteiskäyttöratkaisuissa.

Myös Koivisto luettelee Jyväskylän lukuisia ympäristöpanostuksia ja kehittämishankkeita.

Lahti sekä Asikkala, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä ja Orimattila sekä Päijät-Hämeen liitto ovat allekirjoittaneet MAL-aiesopimuksen tämän vuoden toukokuussa. Kunnissa asuu yhteensä vajaat 200 000 ihmistä.

Keski-Suomessa mukaan ovat tulossa Jyväskylän lisäksi Laukaa, Muurame, Uurainen, Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka ja Äänekoski. Väestöpohjaa on 200 000. Kunnat ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen huhtikuussa.

Pohjois-Savossa keskusteluja käyvät Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Siilinjärvi. Suonenjoki ja Tuusniemi. Ne vastaavat kahta kolmasosaa maakunnan väestöstä ja puolta pinta-alasta. Alueella on 170 000 asukasta.

– Aiheesta on eri yhteyksissä alustavasti keskusteltu ja halukkuutta ja kiinnostusta on olemassa, sanoo Kuopion Pirhonen.

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 9/2019.