Valiokunta-podcast käsittelee varautumista: Kuntalaisten toivotaan kiinnittävän turvallisuuteen ja epäilyttävään toimintaan huomiota aiempaa herkemmin
Valiokunnan vieraat Ari Korhonen ja Johanna Aho pohtivat podcastissa muun muassa kriittisen infran suojaamista ja kansalaisten kriisinsietokyvyn vahvistamista. Kuva: Ville Miettinen
Muuttunut maailmantilanne on lisännyt kansalaisten tietoisuutta ja kiinnostusta turvallisuusasioihin, mikä näkyy muun muassa Kuntaliiton kyselyssä kuntalaisten arvostamista vetovoimatekijöitä
– Turvallisuus nousi ihan uutena kärkipaikoille. Turvallisuus todella puhuttaa. Se on selkeä muutos aikaisemmista ajoista, että turvallisuuden merkitys myös omassa lähiympäristössä korostuu, sanoo Valiokunta-podcastissa turvallisuuteen ja varautumiseen perehtynyt Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen.
Tietoisuus turvallisuuden merkityksestä voikin lisätä valppautta, jota viranomaiset toivovat kansalaisilta.
Rovaniemen kaupungin riskienhallintapäällikköä Johanna Ahoa ilahduttaa se, että kuntalaiset ovat valveutuneita kriittisen infran suojaamisessa ja varautumisessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Meille tulee säännöllisesti kyselyitä kuntalaisilta ja myös on tullut havaintoja mahdollisista tiedusteluista tai muista tilanteista, joita olemme ilmoittaneet edelleen eteenpäin viranomaisille.
Rovaniemi on maan vilkkaimpia matkailukaupunkeja, ja sillä on vaikutuksensa myös varautumiseen. Kaupunki on yhdessä kriittisen infran edustajien kanssa harjoitellut toimintaa mm. laajojen sähkökatkojen tai vesikatkojen aikana.
– Harjoituksissa on pitänyt ottaa huomioon se, että turistisesonkina meillä on paljon enemmän ihmisiä kuin normaalisti.
Tämä näkyy esimerkiksi huomion kiinnittämisessä viestintään, kuinka saadaan tarvittaessa viesti perille tuhansille ihmisille eri kielellä.
Tieto tarvittavasta toiminnasta poikkeustilanteessa lisää turvallisuutta, Johanna Aho sanoo.
– Kaikista tärkeintä on kriittisen infraankin liittyen, että jokainen kuntalainekin osaisi toimia, jos jotain sattuu. Että ei tulisi paniikkia, vaan tiedetään, miten pärjätään kotona ja voidaan olla rauhassa.
Kansalaisten resilienssin eli kriisinsietokyvyn kasvattaminen on tärkeää, Ari Korhonen sanoo.
– Mitä pidempään ihmiset selviävät omaehtoisesti, sitä nopeammin infra yleensä saadaan palautettua normaalitilaan.
Kansalaisten varautumistasoa vahvistamaan on vastikään julkaistu opas, jossa ydinajatuksena on, että varautua voi vain ennakkoon, ja erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin kannattaa perehtyä ennen, kuin ne tapahtuvat.
Oppaan julkaisivat sisäministeriö ja Digi- ja väestötietovirasto yhteistyötahoineen. Myös Kuntaliitto oli mukana oppaan valmistelussa. Oppaan ohjeet liittyvät myös käytännön arjen asioihin: mitä tehdä, jos kaupassa ei voi maksaa kortilla tai jos ei voi juoda vesihanasta tulevaa vettä.
Poikkeustila tuo poikkeustoimintaa moniin arjen asioihin, kuten vessassa käyntiin.
– Jos WC ei ole käytössä, tilanne on rakennetussa ympäristössä oikeasti aika haastava, Ari Korhonen sanoo.
Kuuntele Valiokunta SoundCloudissa, Spotifyssa, iTunesissa tai Suplassa.
