Joukkoliikenne pännii yhä useampaa suomalaista
parempaa joukkoliikennettä kotiseudulleen toivoo nyt kaksinkertainen
määrä vastaajia edelliseen, vuoden 2004 kyselyyn verrattuna.
Tyytymättömiä on nyt kahdeksan prosenttia.
Tuoreen kyselyyn
vastaajien työmatkojen keskipituus on 13,7 kilometriä ja se on kasvanut
kuudessa vuodessa yli kahden kilometrin verran. Eniten työmatkat ovat
pidentyneet pienehköissä 10 000 – 20 000 asukkaan taajamissa ja
lapsiperheillä.
Työmatka kestää nyt keskimäärin 22 minuuttia, mutta
joukkoliikenteellä kulkevilla selvästi pidempään, 36 minuuttia.
Joukkoliikenteellä kulkevat ovatkin kaikkein tyytymättömimpiä
työmatkansa kestoon.
– On vaikea sanoa, mitkä piirteet liikenteessä
luovat eniten epäviihtyvyyttä. Riittämättömän tai huonosti toimivan
joukkoliikenteen lisäksi esimerkiksi meluhaitat, ilmansaasteet ja
turvattomuus voivat vaikuttaa, sanoo tutkija Anna Strandell Suomen
ympäristökeskuksesta.
Tutkimuksen mukaan auton käyttö työ- ja
kauppamatkoilla on lisääntynyt ja vastaavasti kävelyn ja
joukkoliikenteen osuus laskenut. Eniten autonomistus ja auton käyttö on
lisääntynyt iäkkäillä: Vuonna 2004 yli 64-vuotiaista vastaajista 67
prosentilla oli taloudessaan auto. Nyt vastaava osuus on jo 80
prosenttia.
Autoilun vähentäminenkin kuitenkin mietityttää. Niistä
vastaajista, joilla on auto säännöllisesti käytössä, neljännes kertoo
harkinneensa auton käytön vähentämistä.
Ruokakauppa on toivotuin palvelu
Strandellin mukaan myös suomalaisten lähipalveluita koskevat toiveet ovat muuttuneet paljon viime vuosikymmenellä.
– Vastaava
tutkimus on tehty vuoden 2004 lisäksi myös vuonna 1998. Vanhimmassa
kyselyssä toivotuimmat palvelut olivat pankki, ruokakauppa ja posti. Nyt
suomalaiset toivovat lähistölle eniten ruokakauppaa, toiseksi eniten
muita kauppoja ja kolmanneksi joukkoliikennettä.
Tutkijan mielestä
pankkitoiveiden vähenemisen selittää luonnollisesti se, että palvelut
ovat siirtyneet pitkälti internetiin. Netin käyttö on kuitenkin myös syy
postin kaipuuseen.
– Nykyään tavaraa tilaillaan paljon netistä, joten postiakin kaivataan lähelle, Strandell selittää
Omakotitaloon kaivataan yhä
Tutkimuksesta
selviää, että omakotitalo on edelleen osa suomalaista unelmaa.
Vastaajista yli puolet haluaisi asua omakotitalossa ainakin jossakin
vaiheessa elämäänsä. Määrä on suunnilleen sama kuin vuonna 2004.
Toiveasuinalueina
suosiotaan ovat kasvattaneet ääripäät, keskusta ja maaseutu. Asumiselta
toivotaan eniten rauhallisuutta, palveluita, omaa pihaa ja
luonnonläheisyyttä.
Tuoreeseen Asukasbarometriin vastasi vuoden 2010
loka-joulukuussa vajaat 1 300 suomalaista. Vastaajat eivät edusta
kaikkia Suomen asuinseutuja, vaan heidät valittiin yli 10 000 asukkaan
taajamissa asuvien joukosta.
Tutkimuksen tilasi ympäristöministeriö,
ja sen tekivät Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus. Ylijohtaja
Helena Säteri ympäristöministeriöstä toivoo, että erityisesti kunnat
ottavat nyt tutkimustulokset käyttöön.
– Barometrissa on osittain
ristiriitaisia toiveita. Tulevaisuudessa tarvitaan erilaisia
yhdistelmiä, erilaista asumista, Säteri summaa.
(KL / STT / Hanna Nissinen)
