TEM ja yliopistokaupungit solmivat sopimuksia innovaatioiden tukemiseksi – EU-ohjelman tavoitteena kehittää kaupunkien kansainvälistä kilpailukykyä
Ekosysteemisopimusten avulla suomalaiskaupungeissa toteutetaan EU:n kestävän kaupunkikehittämisen tavoitteita osana uutta EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa. Kuva: Pixabay
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja yliopistovetoiset kaupungit kehittävät yhteistyötään ekosysteemisopimuksilla. Tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin painottuvat sopimukset toteutetaan osana uutta EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa, joka ajoittuu vuosille 2021–2027.
Mukana sopimushankkeessa ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Rovaniemi, Vaasa, Joensuu, Kuopio, Jyväskylä, Lappeenranta, Lahti, Pori, Seinäjoki, Mikkeli, Kajaani ja Kokkola. Sopimukset valmistellaan syyskuun loppuun mennessä.
Solmittavilla sopimuksilla halutaan kehittää kaupunkien innovaatiotoimintaa muun muassa verkostoja luomalla, elinkeinoelämää tukemalla ja erityisosaamista vahvistamalla. Työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Johanna Osenius kertoo, että sopimusten suunnittelu ja painotusvalinnat ovat kunkin kaupungin omissa käsissä.
– Kaupungit tutkailevat omaa strategiaansa ja tekevät ehdotuksen, jonka pohjalta lähdemme neuvottelemaan. Jokaisesta sopimuksesta tulee kaupungin itsensä näköinen.
Hankkeeseen osallistuvalla Jyväskylällä tavoitteet ekosysteemisopimukselle ovat kaupunginjohtaja Timo Koiviston mukaan jo selkeät.
– Ajatus on, että lähdemme mukaan kahdella kärjellä, jotka ovat liikunta- ja hyvinvointi sekä uusiutuva teollisuus. Odotuksena on, että saamme luotua lisäarvoa näille yhdessä oppilaitosten, yritysten ja valtion kanssa.
Kansainväliset verkostot keskiössä
Ensi vuonna käynnistyvän hankkeen yleistavoitteena on vahvistaa ja vauhdittaa suomalaiskaupunkien innovaatiokehitystä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yksi ohjelmakauden keskeisistä tavoitteista on vahvistaa kansainvälisiä verkostoja, joiden avulla suomalaiset toimijat voisivat omaksua tehokkaasti muualla tuotettua tietoa.
– Tavoitteena on luoda kaupunkien edelläkävijyyden kautta lisäarvoa ja hyvinvointia Suomelle. Lisäksi tavoitteena on kehittää yritysekosysteemejä ja sitä kautta Suomen ja Euroopan kilpailukykyä, Osenius sanoo.
Kansainvälisyys on selkeä lähtökohta kaupunkikehittämiselle myös Jyväskylässä.
– Ei ole muita vaihtoehtoja, sillä meillä liiketoiminnan alat, yritykset ja oppilaitokset tekevät kaikki työtään kansainvälisesti, kaupunginjohtaja Koivisto sanoo.
Tulevalla ohjelmakaudella kehitys laajenee aiempaa useampaan suomalaiskaupunkiin, sillä parhaillaan käynnissä olevalla ohjelmakaudella kestävää kaupunkikehittämistä on toteutettu kuudessa kaupungissa.
Mukanaolevien kaupunkien suuri määrä on kirvoittanut myös kritiikkiä ja epäilyjä määrärahojen riittämättömyydestä. Osenius kuitenkin muistuttaa, että suunnitelmia voi edistää EU-rahoituksen lisäksi myös muita väyliä pitkin.
– Ei ole sanottu, etteikö ekosysteemisopimuksissa voisi olla myös muita rahoituslähteitä. Esimerkiksi kansallista rahoitusta voidaan myös osoittaa saman tavoitteen tukemiseen.
