Markku Jalonen: Työmarkkinat murroksessa

Suomen talouden näkymät ovat parantumassa. Talousennusteet lupaavat alkavalle vuodelle reilun prosentin kasvua. Positiiviset merkit näkyvät työllisyyskehityksessä, joka on etenkin julkisen talouden kannalta merkittävää. Sekä työ- ja elinkeinoministeriön että Tilastokeskuksen tiedot kertovat työllisyyden parantumisesta. Ilahduttavaa on erityisesti nuorisotyöttömyyden alentuminen. Pitkäaikaistyöttömien määrä kuitenkin jatkaa kasvuaan.

Tarvitsemme edelleen toimenpiteitä, joilla työnantajien työllistämiskynnystä voidaan alentaa. Toisaalta työttömien työnhakijoiden työllistymiskynnyksen madaltaminen ja kannusteiden luominen on tärkeää.

*          *          *

Kilpailukykysopimuksen (kiky) tavoitteena on parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä ja työllisyyttä. Valtiovarainministeriö arvioi, että sopimus luo muutaman vuoden sisällä
35 000 uutta työpaikkaa. Työllisyyden parantuminen vahvistaa kuntataloutta.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa kilpailukykysopimuksesta KT Kuntatyönantajat varmisti, että myös kunnallisten työnantajien sosiaaliturvamaksuja alennetaan. Kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä.

Kilpailukykysopimuksessa julkinen sektori kantaa poikkeuksellisella tavalla vastuunsa Suomen talouden kilpailukyvystä. Yksityisellä sektorilla on nyt näytön paikka luoda uusia työpaikkoja.

Kunta-ala on selvästi Suomen suurin yksittäinen työmarkkinasektori. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusten piirissä on noin 420 000 henkilöä ja palkkasumma henkilösivukuluineen vuodessa on noin 21 miljardia euroa.

Kunta-alan työmarkkinaratkaisuilla on työrauhan turvaamisen ohella keskeinen merkitys siihen, miten kustannukset kehittyvät kuntataloudessa ja yleisimminkin Suomen työmarkkinoilla.

Myös työnantajan sosiaalivakuutus- ja eläkemaksut vaikuttavat olennaisesti työvoimakustannuksiin. KT:n ja muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelema eläkeuudistus tulee voimaan 2017 alusta. Se mahdollistaa jo nyt kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksun alentamisen.

*          *          *

Vuodesta 2011 lähtien on tehty useita kauaskantoisia keskitettyjä työmarkkinasopimuksia ja eläkeratkaisuja, joita KT on ollut keskusjärjestönä mukana neuvottelemassa. Nyt Suomen työmarkkinamalli on muuttumassa aivan olennaisella tavalla.

Kikyssä keskusjärjestöt päättivät myös siitä, että tulevat neuvottelukierrokset toteutetaan liittokohtaisesti alkaen syksystä 2017.

Työmarkkinakeskusjärjestöt täsmensivät, että tulevilla työmarkkinaratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa.

Keskusjärjestöjen linjaus riitti maan hallitukselle täsmennyksenä Suomen mallista. Hallitus otti sen huomioon julkisen talouden kestävyyttä vahvistavana ja veroratkaisuihin vaikuttavana tekijänä.

Niin sanotun Suomen mallin valmistelun pitäisi alkaa heti sen jälkeen, kun kilpailukykysopimus tulee voimaan. Vielä ei ole yhteisesti hyväksyttyä uutta työmarkkinamallia. KT ja kunta-alan henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt ovat kuitenkin aloittaneet neuvottelut prosessista.

Tavoitteena pitäisi olla, että kaikki sopijaosapuolet ja toimialat voisivat sitoutua kikyssä sovittuun malliin. Tämä edellyttää myös eri toimialojen välistä tiivistä vuoropuhelua ja yhteistyötä mallin rakentamisessa.

*          *          *

Toinen ajankohtainen megaluokan työmarkkinakysymys koskee nykyistä sopimusjärjestelmää. Hallituksen sote- ja maakuntauudistus muuttaa toteutuessaan kunnallista sopimus- ja neuvottelujärjestelmää perustavalla tavalla. Myös KT:n asema on muuttumassa.

Lakiesitys kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä (uusi KT-laki) merkitsee toteutuessaan sitä, että KT:sta tulee kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös perustettavien maakuntien valtakunnallinen työnantajaorganisaatio. Työ- ja virkaehtosopimusten päätöksenteko eriytyy kolmeen osaan, kunta-, maakunta ja yritysjaostoon.

KT ja pääsopijajärjestöt ovat aloittaneet neuvottelut työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän uudistamiseksi sote- ja maakuntauudistuksessa. Neuvottelut kohdistuvat erityisesti siihen, mitä ja minkä sisältöisiä työ- ja virkaehtosopimuksia jatkossa tehdään tulevan KT-lain mukaisten kunta-, maakunta- ja yritysjaostojen piirissä sekä mitkä henkilöstöä edustavat neuvottelujärjestöt ovat KT:n ja paikallisten/alueellisten työnantajien neuvottelu- ja sopijaosapuolina eri sopimuksissa.

Markku Jalonen

Kunta-alan työmarkkinajohtaja, KT Kuntatyönantajat

_{(Markku Jalosen kuva: Jarmo Teinilä)}