Kuntaelämää 28.3.2017

Tuhat sivua sote-lakeja eduskunnassa: kehitettävää riittää

Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta on parhaillaan käsiteltävänä eduskunnassa. Eri valiokunnat kuulevat asiantuntijoita ja muodostavat käsitystään uudistuksen kokonaisuudesta eli kuuluisasta 1003-sivuisesta pumaskasta lakiesityksiä ja niiden perusteluja. Kuntaliiton edustajat ovat olleet kahden viime viikon aikana kuultavina sosiaali- ja terveys-, hallinto- sekä perustuslakivaliokunnissa, ja edessä on vielä useita vierailuja eduskuntaan.

Kuntaliiton lausunnoissa nostettiin esille hallituksen esityksen keskeiset ongelmat. Nämä liittyvät maakuntien itsehallinnon kapeuteen, palveluiden ohjausjärjestelmän pirstaleisuuteen, palveluiden järjestämisvastuun toteutustapaan, järjestämisen ja tuottamisen erottamiseen, palveluiden integraation puutteisiin, maakuntien rahoituksen tiukkuuteen, omaisuusjärjestelyihin kuntien näkökulmasta, maakuntien ja kuntien yhteistyöhön ja rajapintoihin sekä valtakunnallisiin palvelukeskuksiin.

Kuulemistilaisuuksien lausunnot voit lukea kokonaisuudessaan.

Samaan aikaan, kun eri asiantuntijatahoja kuullaan sote- ja maakuntauudistuksesta, lausuntokierros valinnanvapauslain luonnoksesta on päättymässä 28. maaliskuuta.  Samalla, kun lausuntokierros on ollut meneillään, lausunnolla olevia pykäliä on muutettu ja vaikutusarviointeja viilattu vastaamaan lakiluonnoksen pykäliä.

On tosin sanottu, että myös lausuntopalautetta kuunnellaan, ja että palaute tulee vaikuttamaan lopputulokseen. Hyvä niin. Lausuntoaikana käyty vilkas julkinen keskustelu viittaa siihen, että muutosesityksiä on tulossa ja paineita muutoksiin on.

Kuntaliiton valinnanvapauslausunnossa todetaan, että vaikka valinnanvapauden lisääminen on kannatettavaa, esitetyssä mallissa on puutteita eikä sitä voi sellaisenaan hyväksyä.

Kuntaliitto katsoo, että uudistuksen tavoitteet, palvelujen yhdenvertaisuus, integraatio ja kustannusten nousun hillintä eivät toteudu, jos uudistus toteutetaan nyt esitetyssä muodossa. Keskeisin syy tähän on se, että malli rajoittaa maakunnan oikeutta päättää palvelujen tuotantotavasta ja ohjata palveluja kokonaisuutena.

Kuntaliitto nosti lausunnossaan esille myös julkisen vallan käyttöön liittyvät lakiluonnoksen ongelmat.

Kuntaliitto ehdottaa, että valinnanvapaus otettaisiin käyttöön asteittain ja samanaikaisesti koko maassa niin yksityisen kuin julkisomisteisen tuotannon osalta. Hallittu toteutus perustason palveluissa on mahdollista aikaisintaan vuoden 2021 alusta ja laajennettuun perustasoon kuuluvissa palveluissa vuoden 2023 alusta.

Palvelusetelin käytön laajentaminen ja asiakassetelin pilotointi antaisivat arvokasta kokemusta ennen valinnanvapausmallin käyttöön ottoa koko maassa. Tätä ennen lakiluonnokseen on tehtävä rutkasti muutoksia. Niiden tekemisen aika on nyt, jos eduskunta aikoo ehtiä käsitellä ja hyväksyä lain ennen kesätaukoaan.

Seuraavaksi on lupa odottaa valinnanvapauslain lausuntokierroksen palautteen yhteenvetoa. Sitä ennen voi käydä tutustumassa vaikkapa Korkeimman hallinto-oikeuden lausuntoon. Siinä on samoja painotuksia kuin kuntakentänkin lausunnoissa.

Tarja Myllärinen

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntaliiton blogissa.

Jaa artikkeli

Kirjoita oma kommenttisi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.