Mielipide 23.12.2016

Maakuntauudistus nostaa eläköityvien arvostusta – taantuville kunnille mahdollisuus

Maakuntauudistus nostaa eläköityvien arvostusta – taantuville kunnille mahdollisuus

Valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus muuttaa merkittävästi kuntien roolia. Karkeasti puolet kuntien vastuista ja menoista siirtyy maakunnille. Kunnilla on nyt mahdollisuus miettiä tulevaa rooliansa muuttuvassa ympäristössä.

Suomessa väestön siirtymisessä on kaksi päätrendiä. Muuttoliike tuo ihmisiä pohjoisesta etelään ja toisaalta maaseudulta kaupunkeihin. Iso osa Suomen kunnista kärsii muuttotappiosta. Maakuntien välillä on huomattavia eroja. Pirkanmaa kuuluu väestöltään kasvavien joukkoon, mutta kuntakohtaiset erot ovat merkittäviä. Tampere ja sitä lähellä olevat kunnat ovat vahvoilla.

Toinen ilmiö liittyy asuntojen kokoon ja energiatehokkuuteen. Pienet ja energiatehokkaat omakotitalot ovat nostamassa suosiotaan. Tontit voivat olla pienempiä ja siten helppohoitoisempia. Moni haluaa myös asuntonsa avaimet käteen -periaatteella.

Kunnat ovat jo pitkään tehneet kuntamarkkinointia. Aihe herättää vahvoja mielipiteitä. Parhaimmillaan sijoitetulle rahalle saadaan mitattava tuotto, mutta huonoimmillaan vain sisäisiä riitoja. Markkinoinnin yksi perussääntö on, että pitää erikoistua. Vaihtoehtona on ajautuminen harmaalle vyöhykkeelle, joka ei puhuttele erityisesti ketään. Kaikille ei voi olla mieliksi.

Näkyvyyden ja imagon parantaminen ovat välillisiä tavoitteita. Konkreettisia tavoitteita ovat muuttoliikkeeseen, väkilukuun, ostovoimaan ja matkailuvirtoihin vaikuttaminen sekä yritysten houkuttelu. Jokaisella kunnalla on omat vahvuutensa. Markkinointia ei pidä tehdä muusta toiminnasta irrallaan, vaan sen pitää tukea kunnan valittua strategiaa ja vahvuuksia. Aikajänteen tule olla usean vaalikauden mittainen, ja tukea pitää tulla sekä virkamies- että luottamushenkilöjohdolta. Kuntalaisille on viestittävä avoimesti, mihin pyritään ja miksi. Yleinen hyväksyttävyys on välttämätöntä.

Kuntamarkkinoinnin suunnitelmia kannattaa muuttuvassa tilanteessa arvioida uudelleen. Jos tavoitteena on väkilukuun ja ostovoimaan vaikuttaminen, on tilanne nyt otollinen. Moni haluaa työuransa jälkeen muuttaa takaisin kotiseudulleen. Eläköityvät ovat tilastojen mukaan merkittävä paluumuuttajaryhmä, jonka potentiaalista vain osa on käytetty. Kuntien halu houkutella ikääntyvää väestöä on ollut pidättyväistä, koska vaarana on nähty heidän myöhemmin kunnalle aiheuttamat sosiaali- ja terveydenhoitokulut.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä tilanne muuttuu. Sosiaali- ja terveydenhoitokulut eivät enää jatkossa kohdistu kuntiin. Aktiivinen kunta voi nyt miettiä palvelutarjontaansa, maanhankintaa ja kaavoitusta sekä kuntamarkkinointia aivan uudesta näkökulmasta.

Ruuhka-Suomen kalliista omistusasunnosta takaisin kotiseudulleen muuttava saa myös käyttöönsä asuntojen hintaeron. Sillä voi olla iso merkitys eläkkeen täydentäjänä ja hyvinvoinnin lisääjänä. Eläköityvien muutolla takaisin kotiseuduilleen olisi myös positiivisia vaikutuksia pääkaupunkiseudun asuntopulaan ja hintapaineisiin.

pauli_kiuru_kasvokuva

Pauli Kiuru, kansanedustaja, kok.

Kirjoittaja on ollut Valkeakosken kaupungin markkinointipäällikkö 2000-2003

Jaa artikkeli

Kirjoita oma kommenttisi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.