Kuntien poliittisten päättäjistä iso osa näkee kunnan talouskehityksen joko huolestuttavana, heikkona, surkeana tai jopa katastrofaalisena. (Kuva: S. Eloranta)

Suomalaisten poliittisten kuntapäättäjien näkemys kuntien tulevaisuudesta on heikentynyt rajusti, käy ilmi Kevan tänään julkaisemasta Kuntapäättäjäbarometrin toisesta osasta. Kyselyyn vastaajista peräti 68 prosenttia kertoi näkevänsä kunnan tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena.

Edellisessä, vuoden 2022 lopussa tehdyssä barometrissä poliittisista päättäjistä 45 prosenttia näki kunnan tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena. Kuntien johtavista viranhaltijajohdosta 59 prosenttia pitää tulevaisuutta negatiivisena tai ristiriitaisena. Vuonna 2022 lukema oli 34 prosenttia.

Poliittisista päättäjistä vain 16 prosenttia näki kunnan tai hyvinvointialueen tulevaisuuden positiivisena. Lukema on lähes sama kuin kuntien viranhaltijajohdossa (18 %). Edellisessä barometrissä poliitikoista 18 prosenttia ja viranhaltijoista 27 prosenttia näki tulevaisuuden positiivisena.

Taloustilanne haastaa

Barometrin avoimissa vastauksissa nousivat Kevan mukaan esiin toisaalta huoli taloustilanteen lohduttomuudesta, mutta myös luottavaisuus ja toivon pilkahdukset.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Kuntien virkamiesjohto kertoo olevansa toisaalta melko luottavainen tulevaisuuden suhteen, mutta huoli kunnan talouskehityksestä ja palveluverkoston kehityksestä sekä työvoimapulaan liittyvät asiat nousevat esiin useissa vastauksissa.

Kuntien poliittisten päättäjistä iso osa näkee kunnan talouskehityksen joko huolestuttavana, heikkona, surkeana tai jopa katastrofaalisena. Esiin nostettiin useissa vastauksissa sote-uudistuksen vaikutukset kunnan rahoitukseen ja palveluverkkoon. Useissa vastauksissa tuodaan myös esille kunnassa käynnissä olevat talouden sopeutustoimet, joiden onnistumisen myötä kuitenkin koetaan, että tilanteesta voidaan selviytyä.

Pieni osa vastaajista taas näkee kunnan taloustilanteen tällä hetkellä kohtalaisena, vakaana tai jopa hyvänä. Silti pitkän ajan näkymä koetaan haastavana ja huolestuttavana.

Hyvinvointialueiden talous

Hyvinvointialueiden virkamiesjohto tuo esiin sen, että talouden sopeuttamisen määräaika on kovin lyhyt ja sopeutussummat ovat euromääräisesti tiukat. Tämän lisäksi esiin nousee työvoimapulan toiminnalle asettamat haasteet. Vastauksista myös todetaan, että uudistus on vasta alussa ja määrätietoisella työllä on mahdollista päästä sille asetettuihin tavoitteisiin.

Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät tuovat esiin pääsääntöisesti rahoituksen vähäisyyden sekä huolet palveluverkoston karsimisesta. Myös näissä vastauksissa todetaan, että muutos vaatii aikaa.

– Näkymä on kääntynyt yllättävän nopeasti todella synkäksi. Viimeinen vuosi on ollut kunnissa ja hyvinvointialueilla talousuutisten osalta hyvin ikävä ja näyttää siltä, että tämä on nyt tiedostettu myös päättäjien keskuudessa. Hyvinvointialueiden sekä useiden kuntien säästöpaineet ovat parhaillaan poliittisten päättäjien pöydillä ja luonnollisesti se vaikuttaa myös kyselyn vastauksiin. Huojentavaa vastauksissa on toive ja luottamus siihen, että käänne parempaan on kuitenkin tehtävissä, kun työtä ja päätöksiä asian eteen tehdään, toteaa Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulainen.

Ei laajoja lomautuksia ja irtisanomisia

Synkistä talousnäkymistä huolimatta barometrin mukaan 73 prosenttia päättäjistä kertoi, että kunnassa tai hyvinvointialueella ei ole suunnitteilla kuitenkaan tänä vuonna henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia.

Hyvinvointialueilla suunnitellaan henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia hieman enemmän kuin kunnissa.

Sen sijaan päättäjistä 31 prosenttia kertoi, että kunnassa tai hyvinvointialueella on suunnitteilla palveluiden ulkoistamista yksityisen palveluntuottajan tuotettavaksi osittain tai kokonaan. Verrattuna vuoteen 2022 ulkoistamisaikeet ovat kuitenkin hieman vähentyneet, tuolloin vastausosuus oli 38 prosenttia.

Erityisesti hyvinvointialueilla pyritään jatkamaan pääsääntöisesti palveluiden tuottamista omana toimintana tai ottamaan yksityisesti tuotettu palvelu omaan tuotantoon.

Barometrin toteuttanut Keva hoitaa kunta-alan, valtion, kirkon, Kelan henkilöstön, Suomen Pankin ja hyvinvointialueiden eläkeasioita. Kunta- ja hyvinvointialuepäättäjille sekä ylimmälle johdolle kohdennettu barometrinkysely tehtiin helmi-maaliskuussa 2024. Kyselyyn tuli yhteensä 947 vastausta, joista 874 oli poliittisten päättäjien vastauksia ja 73 kuntien virkamiesjohdon vastauksia. Kyselyn vastausprosentti oli 10,3, joka on tutkimuksen toteuttajan mukaan kohtuullisen hyvä tulos vastaavanlaisissa päättäjille suunnatuissa tutkimuksissa.​ Edellisen kerran vuonna 2022 vastausprosentti oli 11,3.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*