Kuopiossa kaupungin kasvu halutaan sovittaa upeaan ympäröivään luontoon, joka on iso osa viihtyvyyttä. (Kuva: Akseli Muraja)

Kuopiossa ja Tuusulassa rakennetaan runsaasti pientaloja ja yhteistyöhön kuntalaisten kanssa panostetaan, kiittävät vuoden pientalomyönteisemmän kunnan tunnustuksen jakaneet Omakotiliitto, Hirsitaloteollisuus ja Pientaloteollisuus.

Suomen Omakotiliitto ry:n mukaan selvityksessä kartoitettiin, mikä kunta Suomessa on asukkaiden, rakentajien ja talotoimittajien mielestä erityisen pientaloystävällinen paikka elää ja rakentaa uutta. Vuoden pientalomyönteisimmän kunnan valinta tehtiin kahdeksatta kertaa.

Vetovoimaa löytyy

Molemmat kunnat tarjoavat paljon pientalotontteja ja pitävät tärkeänä sitä, että asukkaille on tarjolla erilaisia asumisvaihtoehtoja eri elämänvaiheisiin, kiitellään palkintoperusteissa.

– Riittävä omakotitonttitarjonta on veto- ja pitovoimatekijä kaikenkokoisille kunnille, sanoo Pientalotaloteollisuuden Kimmo Rautiainen Suomen Omakotiliitto ry:n tiedotteessa.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



– Sekä Kuopio että Tuusula ovat onnistuneet tässä hyvin, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että molemmat ovat muuttovoittajia kuntien välisessä muuttoliikkeessä.

Taloustutkimuksen loppuvuonna 2023 toteuttaman Muuttohalukkuus Suomessa -tutkimuksen mukaan Kuopio sijoittui niiden vetovoimaisimpien kuntien joukkoon, joissa yli 15 prosenttia suomalaisista voisi ajatella asuvansa.

Tuusula sijoittui tutkimuksessa 8–9 prosentin kuntien joukkoon, mikä on kelpo suoritus Uudenmaan ja etenkin pääkaupunkiseudunkuntien kovassa asukaskilpailussa.

Tutkimuksen mukaan 38 prosenttia 15–79-vuotiaista suomalaisista voisi ajatella asuvansa Tampereella. Toiseksi suosituin kaupunki on Helsinki, jossa voisi kuvitella asuvansa 33 prosenttia suomalaisista ja kolmantena on Turku 29 prosentilla.

Turun seutukuntaan, johon kuvassa oleva Kaarina kuuluu, myönnettiin 11 prosenttia koko maan luvista. (Kuva: Vesa-Matti Väärä/Omakotiliitto)

Paljon pientalotontteja

Hieman yli 40 000 asukkaan Tuusulaa kehitetään nyt laajamittaisesti paitsi asumisen myös koulujen ja päiväkotien osalta, kertoo pormestari Kalle Ikkelä Omakotiliiton tiedotteessa. Lapsiperheitä ajatellen pidetään huolta siitä, että pientalotontteja on tarjolla uusien koulujen läheisyydessä ja tasaisesti ympäri kuntaa.

– Seuraavien kymmenen vuoden aikana tarkoituksena on tarjota noin sata pientalotonttia vuosittain. Panostamme monipuoliseen, väljempään asumiseen vihreässä ympäristössä”, kertoo Ikkelä.

Kokonaisuudessaan rakentaminen aallon pohjassa

Vuonna 2023 Suomessa myönnettiin rakennuslupa 15 108 asunnolle. Näistä omakoti- ja paritaloasuntoja oli 3 781 eli 25 prosenttia ja rivitaloasuntojen osuus oli noin 9 prosenttia.

Espoo on edelleen omakotirakentamisen selvä ykkönen. Espoon omakoti- ja paritalojen rakennuslupien määrä oli 312 kappaletta. Kakkosena oli Oulu 247 luvalla, jota seurasivat Vantaa (207 kpl), Helsinki (203 kpl) ja Jyväskylä (104 kpl). Kuopio sijoittui listauksessa sijalle 11 reilulla 50 myönnetyllä rakennusluvalla.

Helsingin seutukuntaan kuuluviin 17 kuntaan, joihin Tuusulakin kuuluu, myönnettiin peräti 30 prosenttia koko maan omakoti- ja paritaloasuntojen rakennusluvista. Tiedot ilmenevät Pientaloteollisuus PPT:n ja Tilastokeskuksen tiedoista.

Asunnoille myönnettyjen rakennuslupien määrä on vähentynyt vuodesta 2021 alkaen. Vielä vuonna 2022 myönnettiin kaikkiaan 37 500 rakennuslupaa.

Pientaloja Helsingin Malmilla.

Tärkeä luontoyhteys

Omakotiliiton kyselyyn vastanneet kiittelevät myös Tuusulan ja Kuopion luontoa ja hyviä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.

Tuusulan kaavoituksessa vihreä ympäristö onkin keskeisessä asemassa, sanoo pormestari Ikkelä.

– Pohdimme jatkuvasti, millaista luontoa säästetään ja mihin rakennetaan. Meille on tärkeää, että kotiovelta pääsee luontoon. Tuusulassa on upeita viher- ja virkistysalueita ulkoiluun ja myös suojeltua metsää poikkeuksellisen paljon Etelä-Suomen mittakaavassa.

Vihreys on tärkeää myös isossa kaupungissa. Kuopio on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki ja sen väkiluku on noin 124 000.

– Kaupungin kasvu halutaan sovittaa upeaan ympäröivään luontoon, sillä se on iso osa viihtyvyyttä, kertoo kaupunginjohtaja Soile Lahti Omakotiliiton tiedotteessa.

Kuopiossa infrastruktuuri rakennetaan alueilla mahdollisimman toimivaksi.

– Se pitää sisällään esimerkiksi lähellä olevat liikunta- ja uimapaikat, puistot ja lähiluonnon sekä palvelut ja joukkoliikenteen, sanoo Lahti.

Omakotitaloasumisen kuntakohtaiset maksut

Myös asumiskustannukset ovat Kuopiossa maltilliset, todetaan palkitsemisperusteissa. Kaupunki sijoittui Omakotiliiton maaliskuussa julkaisemassa kunnallisten asumismenojen vertailussa 21 suurimman kaupungin joukossa sijalle 16, kun sijalla 1 oli korkeimmat kustannukset.

Korkeimmat kustannukset vertailussa olivat Hämeenlinnassa, Espoossa ja Salossa. Edullisimmat kustannukset olivat Seinäjoella, Turussa ja Jyväskylässä.

Tuusula sijoittui 25 000–50 000 asukkaan kuntien vertailussa sijalle kahdeksan. Tässä vertailussa kalleimmat kuntakohtaiset maksut olivat Järvenpäässä, Nurmijärvellä ja Kangasalla. Edullisimmasta päästä löytyivät Kokkola, Raasepori ja Kerava.

Kuopiossa vakiomuotoisen 120-neliöisen omakotitalon kuntakohtaiset maksut vuonna 2024 ovat noin 5500 euroa ja Tuusulassa reilut 6500 euroa.

Kaikkein kalleimmat maksut ovat Paraisilla, yli 7000 euroa ja edullisimmat Pietarsaaressa ja Seinäjoella noin 4500 euroa.

Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahden mukaan asumiskulut halutaan tietoisesti pitää mahdollisimman alhaisina, jotta asuminen kaupungissa on mahdollista kaikille tuloluokasta riippumatta.

Sekä Kuopiossa että Tuusulassa arvostetaan kumppanuutta omakotiyhdistysten kanssa, todetaan palkitsemisperusteissa. Kunnissa toimii aktiivisia omakotiyhdistyksiä, jotka välittävät asukkaiden näkemyksiä kuntien kehittämiseen.

Omakotiliitto luovutti tunnustukset 14. toukokuuta, ja ne otettiin iloisina vastaan molemmissa kunnissa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*