PPSHP:n Leskinen: Määrät selville sote-uudistuksessa
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen muistuttaa kahdesta isosta asiasta, joihin on saatava ratkaisu jo sote-uudistuksen alkumetreillä.
-On ratkaistava, mikä määrä meillä on vastuullisia sote-alueita ja kuinka monta täyden varustelun päivystävää keskussairaalaa meillä on Suomessa. Nämä ovat kaksi eri asiaa, Leskinen painottaa.
Puoluejohtajien reilu vuosi sitten tekemä päätös viidestä vastuullisesta isosta sote-alueesta maistuisi Leskiselle yhä. Pohjois-Suomessa suuren sote-alueen valmistelu oli jo pitkällä siinä vaiheessa, kun perustuslakivaliokunnan kanta kaatoi kaavaillun mallin.
-Pidän yhä sitä puheenjohtajien sopimusta hyvänä. Nyt alueiden määrästä riippuu tapahtuuko sote-palveluiden uudistaminen valtiojohtoisesti vai alueiden toimesta. Jos on vain viisi järjestämisvastuussa olevaa aluetta, niin silloin tehdään aitoja alueellisia ratkaisuja. Jos alueita on 19, niin silloin valtion on tultava ohjaamaan toimintaa, Leskinen pohtii.
Yhteistyötä tarvitaan
Oli pohjoisessa jatkossa yksi tai viisi järjestämisvastuussa olevaa aluetta, niin eri alueiden on pystyttävä tekemään yhteistyötä.
-Joka tapauksessa alueilla pitää asioita viedä yhteisesti eteenpäin. Pohjois-Suomen osalta esimerkiksi ICT-kuviot ovat sellainen kokonaisuus. Samoin tiettyjä sairaanhoidon tukipalveluita on hoidettava yhdessä. Laboratoriotoimintojen osalta se on jo tehty Nordlabin muodossa. Jatkossa pitäisi pohtia, onko sama malli järkevä myös kuvantamisen suhteen, Hannu Leskinen miettii.
Yhteistyökuvioita pohditaan isommalla joukolla ensi syksynä Pohjois-Suomen osalta, kun aiemmin yhtä isoa sote-aluetta valmistelleet työryhmät kokoontuvat. Vaikka askelmerkit uuden hallituksen aikana ovat hieman toiset, niin samat ihmiset ovat asioita junailemassa.
Valtakunnan tasolla mitään yhtenäistä lobbausrintamaa Hannu Leskinen ei myönnä havainneensa, vaikka taustakeskusteluja sote-kentän ja uuden hallituksen välillä käydään.
-Mitään yhtenäistä lobbausta ei ainakaan minun tietojen mukaan esimerkiksi yliopistosairaaloiden taholta ole menossa. Asioista kyllä varmasti keskustellaan tässä vaiheessa monella eri tasolla, Hannu Leskinen arvioi.
Jos jokin elintärkeä palvelu on viereisessä maakunnassa – tai vielä kauempana, niin kuinka kauan saa ambulanssimatka kestää kaukaisimmasta pisteestä elintärkeään palveluun, jota ei löydy omasta maakunnasta?
Maakunnat ovat syntyneet historiallisen kehityksen tuloksena.
Pääministeri Sipilä (kesk.) ja eurooppaministeri Soini (ps.):
– Toteutuuko perustuslain 19 pykälä ja 121 pykälä sekä perustuslakivaliokunnan perustuslaista johtama RAHOITUSPERIAATE SUOMALAISILLE KUNTIEN ASUKKAILLE, jos Sipilän-Soinin-hallitus määrää lakisääteisesti elintärkeiden palvelujen sijoittelun omaa maakuntaa ja kuntien demokratiaa kauemmas?
– Tekevätkö pääministeri Sipilä ja eurooppaministeri Soini SOTEN VAIKUTTAVUUSARVIOT VASTA JÄLKIKÄTEEN, kun sairaaloiden sijoittelulaki sekä soten demokratialaki, järjestämislaki, ja kaikki soten rahoittamiseen liittyvä on perustuslakivaliokunnassa?
– Ex-pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ja Juha Sipilän ja Timo Soinin ensimmäinen sote-suunnitelma maaliskuussa 2014 ei ollut menestys Suomen parlamentissä, muuten kuin perustuslakivaliokunnan osalta.