Tapahtumateollisuus toivoo kuntia yhteistyöhön – Teneriffan sijaan pakettimatkalle Espooseen?
Ilman pakettimatkaakin Espoossa voi tutustua vaikkapa upeaan saaristoon, jossa sijaitsee mm. saaristomuseo Pentala. Kuva: EKM / Tommi Heinonen
Tapahtumateollisuus ry:n hallituksen jäsen ja Jyväskylän messujen toimitusjohtaja Juha Rahko toivoo, että nyt kunnissa katsottaisiin omaan napaan ja mietittäisiin, mitä tapahtuma-alan yrittäjien kanssa olisi mahdollista tehdä yhdessä.
– Raha jää pyörimään omalle alueelle, kun siellä tapahtuu asioita. Ja ovathan tapahtumat myös asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä.
Tapahtumateollisuus eli tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö ilmoittaa toimialansa kokonaisarvoksi 2,35 miljardia euroa ja työllistävänsä lähes 200 000 ihmistä.
Virallinen toimialaluokitus ei tunnista tapahtumateollisuutta omaksi toimialakseen.
Rahko kertoo, että tunnelmat ovat etenkin pienillä alan yrittäjillä synkät. Moni on joutunut ottamaan lisävelkaa, irtisanomaan henkilöstöä tai jopa myymään asuntonsa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Mutta valonpilkahduksiakin näkyy. Rahko on kuullut hyviä uutisia muun muassa Lahdesta, jossa pienehköjä tapahtumia ja erilaisia tapahtumatiloja luodaan torille. Ihmiset voivat esimerkiksi tulla katsomaan ulkoilmassa isolta näytöltä jalkapalloa, ja muutakin ohjelmaa on luvassa.
Rahkon mielestä kunnat voisivat näyttää nyt esimerkkiä ja olla mukana terveysturvallisten pienimuotoisten tapahtumien järjestämisessä ja hyödyntää samalla mikroyrittä-jien ja freelancereiden ammattitaitoa.
– Jos kunnalta itseltään ei löydy osaamista, ammattilaiset voivat auttaa. Mukaan saadaan varmasti muusikoita, tekniikan rakentajia ja järjestysmiehiä.
Selkeät ohjeet verkkoon
Moni kunta kertoo nettisivuillaan, mitä tapahtumien järjestäjien tulee ottaa huomioon sekä milloin ja mistä lupia haetaan. Mutta monelta selkeät ohjeet puuttuvat.
Tapahtumia järjestävät arvostavat suuresti esimerkiksi yhden luukun periaatetta, jossa asiat saa selvitettyä sujuvasti.
Kun koronarajoitukset saadaan purettua, yleisöt ovat todennäköisesti enemmän kuin valmiita rynnistämään paikalle ja täyttämään hallit ja katsomot. Kunnat voivat olla suurena apuna siinä, että tapahtumia päästään polkaisemaan käyntiin nopeasti.
Kunnat voivat auttaa myös markkinoinnissa levittäessään tietoa tapahtumista verkkosivuillaan ja sosiaalisen median kanavissaan.
Tulevaisuutta varten Rahkolla on vielä yksi toive isoille kaupungeille. Niistä monesta, esimerkiksi Kuopiosta ja Kouvolasta, puuttuu tila, johon mahtuisi muutama tuhat kävijää.
Isoja konserttisaleja ei tarvitsisi rakentaa vaan vaikka monitoimipaikka, jossa voisi tapahtumien välissä esimerkiksi pelata padelia.
Pakettimatkalle Espooseen
Tapahtumajärjestäjiä kuullaan kyllä ja yhteistyötäkin tehdään. Visit Espoon johtaja Miikka Valo kertoo, että sisätilaisuudet on kaupungissa suureksi osaksi siirretty syksymmälle, ulkotilaisuuksien osalta tilanne on hieman positiivisempi.
Kokouksien ja kongressien järjestämisen mahdollisuuksia odotellaan.
– Koko pandemian ajan olemme pohtineet, kuinka alueelle saadaan kriisinkin aikana lisää elinvoimaa. Meidän tehtävämme on tuoda esille Espoon monipuolisia palveluja ja tehdä niiden ostaminen mahdollisimman helpoksi.
Viime vuonna muu Suomi karsasti Uuttamaata, mutta uusmaalaiset ja myös espoolaiset itse löysivät oman kaupunkinsa.
– Toivottavasti tänä kesänä Uuttamaata ei enää vältellä. Tarkoituksemme on markkinoida aluetta aiempaa laajemmin.
Visit Espoo on pitänyt tapahtumien järjestäjiin yhteyttä ja keskustellut heidän kanssaan muun muassa viestinnän roolista. Alan yrityksiä on muistutettu myös hybridikokouksien mahdollisuudesta ja kerrottu valmiudesta olla apuna niiden suunnittelussa.
Alkukesästä julkaistaan yhteistyökumppanin kanssa uusi verkkokauppa-alusta, jossa voi suunnitella oman Espoon pakettimatkan ja kiertää alueen kohteissa. Majoitukset ja erilaiset aktiviteetit on tarkoitus saada kullekin mieluisaksi kokonaisuudeksi siten, että Teneriffan sijaan ihmiset innostuisivat ostamaan pakettimatkan Espooseen.
Ostovoimaa tapahtumista
Kajaanin kehitysjohtaja Risto Hämäläinen on huojentunut. Hän sai jo ennen vappua hyviä uutisia: heinäkuun alun Kajaanin runoviikon järjestelyjä voidaan jatkaa, samoin samaan aikaan pidettävää Markkinakatu-tapahtumaa.
Kaupunki totesi suunnitelmissaan jo vuosia sitten, ettei Kajaanista tule esimerkiksi Kuusamon Rukan veroista matkailukeskusta, mutta tapahtumien ansiosta muualta tulevaa ostovoimaa voidaan lisätä.
– Arvion mukaan heinäkuussa voimme meidän seudullamme järjestää tapahtumia aika normaalisti. Tosin maskit ja käsidesit kuuluvat todennäköisesti kuvaan mukaan, Hämäläinen sanoo.
Ulkotapahtumien järjestäminen lienee kesällä melko helppoa, mutta Kajaanin runoviikko pidetään kaupungin kongressi- ja kulttuurikeskus Kaukametsässä.
Tapahtumassa varaudutaankin rajoituksiin. Esimerkiksi ohjelmistoa väljennetään, jotta eri esityksiin menossa tai tulossa oleva yleisö ei joudu odottamaan samoissa tiloissa.
Muutoin tapahtumien mahdollisuuksia käydään läpi tapaus kerrallaan. Kaupunki on budjetoinut avustuksina myös rahaa niitä varten.
Hämäläinen sanoo, että tapahtumat ovat Kainuulle erittäin tärkeitä. Paitsi omat, myös esimerkiksi naapurin Sotkamon Vuokatin tapahtumat tuovat elämää ja ostovoimaa koko alueelle.
Kova juttu on sekin, että lennot pääkaupunkiseudulta jatkuvat Kajaaniin säännöllisinä, kun DAT-lentoyhtiö (Danish Air Transport) aloitti liikennöinnin toukokuussa.
Terasseille lisätilaa
Rovaniemellä on aiemmin painotettu kesämatkailun sijaan talvea. Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen kertoo, että ennen pandemiaa alettiin järjestelmällisesti kehittää myös kesäkautta, mutta työ tyssäsi väliaikaisesti koronaan.
Viime kesänä Jukolan viesti oli tarkoitus pitää Rovaniemellä, mutta se siirrettiin täksi kesäksi ja varmuuden vuoksi elokuulle asti. Myös Simerock on tarkoitus pitää elokuussa.
Kärkkäinen pohtii, että kesäkuusta tulee tapahtumarintamalla joka tapauksessa hiljainen, mutta heinäkuussa on jo valonpilkahduksia, kun kaupungissa järjestetään pieniä paikallisia tapahtumia.
Kaupunki pyrkii tukemaan alueen elinkeinoelämää ja tapahtumien järjestämistä muun muassa myöntämällä lupia aiempaa suuremmille terasseille ja tapahtumien lisämaa-alueille.
– Sääli on, ettei Lapin erämaamessuja ole voitu järjestää Rovaniemellä tänä vuonna. Messut ovat olleet iso alueellinen ja maakunnallinen tapahtuma. Mutta ehkä nekin alkavat pikkuhiljaa viriämään.
Kärkkäinen huomauttaa, että koska tapahtuma-ala on joutunut kärsimään käsittämättömän paljon, yhteistyötä matkailu- ja tapahtuma-alan elvyttämiseksi tarvitaan.
– Asukkailla on paljon patoutunutta kulutuskysyntää ja ostovoimaa. Kotimaassa voi tulla kaikkein aikojen syksy tai ehkä jo loppukesä.
Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 6/2021.
