Lakiklinikka: Julkinen hankinta leasingillä
Kuva: Kari Långsjö
Leasing eli tuttavallisemmin liisaus on käyttöomaisuuden pitkäaikaista vuokrausta. Leasingin hyötynä on se, että hankintayksikkö saa siirrettyä vuokrattavan kohteen omasta taseestaan rahoittajan taseeseen. Lisäksi leasingiin voidaan sisällyttää huolto- ja ylläpitopalveluita, jolloin näitä palveluita ei tarvitse erikseen hankkia. Vuokrauskauden loppuessa hankintayksikön ei tarvitse myydä tai kierrättää kohdetta, vaan kohde siirtyy leasingtoimijan päänvaivaksi, jos sitä ei mahdollisen sopimusehdon perusteella lunasteta hankintayksikölle. Yleisiä liisauksen kohteita julkisella puolella ovat erilaiset koneet, laitteet ja kulkuneuvot. Myös esimerkiksi uusia kouluja on rakennettu leasingmallilla.
Hankintalain (1397/2016) kannalta katsottuna pitää erottaa ns. leasing ja rahoitusleasing. Rahoitusleasingissa kohteen omistusoikeus siirtyy rahoitusyhtiölle ja hankintayksikkö maksaa kuukausittaista vuokraa rahoituslaitokselle.
Hankintalain 9 pykälän 1 momentin 9 kohdan mukaisesti hankintalakia ei sovelleta keskuspankkipalveluja taikka arvopaperien tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseen laskemiseen, ostoon, myyntiin tai siirtoon liittyviä rahoituspalveluja koskeviin hankintoihin sekä muihin liiketoimiin, joilla hankintayksikkö hankkii rahaa tai pääomaa. Rahan ja pääoman hankinta on siten hankintalain soveltamisalan ulkopuolella.
Vaikka rahoitusleasingiä ei erikseen mainita hankintalaissa, on arvioitu, että silloin kun kysymys on leasingrahoituksesta ilman, että rahoitussopimus olisi kytketty suoraan hyödykkeen hankintaan, kyse on tase/lainarahoitukseen verrattavasta pääoman hankinnasta. Sen sijaan, jos jokin tuote hankitaan leasingrahoituksella, kuuluu hankinta hankintalain soveltamisalaan hankintalain 4 pykälän mukaisesti.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lopuksi on vielä hyvä huomioida, että tavaran, esimerkiksi ajoneuvon, hankinta leasingilla ja huoltoleasingilla on hankintalain näkökannalta tavarahankinta, vaikka hankintaan sisältyisi huolto- ja/tai ylläpitopalveluita. Uuden koulurakennuksen rakentaminen on sitten vastaavasti tyypiltään rakennusurakka.
Olli Jylhä
Erityisasiantuntija, julkiset hankinnat, Kuntaliitto
Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 2/2022.
