Pääkirjoitus: Lihavat vuodet eivät lämmitä tulevaisuudessa

Kuntien ja kuntayhtymien viime vuosi on koko Suomen tasolla taloudellisesti erittäin lihava. Tilikauden tulos on 1,8 miljardia euroa. Syksyllä tuloksen ennustettiin olevan 2,4 miljardia, joten talouden suunta kääntyi laskuun jo syksyllä. Ilman sote-uudistuksen verohäntää ja muita kertaluontoisia eriä kuntatalous olisi ollut koko Suomen tasolla viime vuonna lähellä nollaa. 

Edellisvuotta ei kannata kovin pitkään juhlia. Tämä vuosi näyttää jo ihan toiselta. Kuntien pitää palauttaa valtionosuuksia 400 miljoonaa euroa ja yleinen taantuma iskee verotuloihin. Palvelutasoa joudutaan monessa kunnassa sopeuttamaan ja määrärahoja on pienennetty. Suomeksi tämä tarkoittaa leikkauksia kuntatalouteen. 

Myös hyvinvointialueiden palveluverkkojen muutokset iskevät kuntiin. On arvioitu, että hyvinvointialueiden kunnilta vuokraamista tiloista jopa kolmannes on tarpeettomia.  

Valtiovarainministeriön muutosjohtaja, finanssineuvos Ville-Veikko Ahonen arvioi tämän lehden haastattelussa, että joillain seuduilla sote-tiloja on jopa puolet liikaa. Samassa haastattelussa käy ilmi, että valtiota ei kannata liikaa odottaa apuun sote-kiinteistöjen uudelleenjärjestelyissä. 

Hyvinvointialueiden maksamat vuokratulot ovat monelle kunnalle merkittävä tulonlähde. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Juuan kunnalle vuokratulot vastaavat jopa kolmen veroprosenttiyksikön tuloa. 

Kuntien talouden heikkenemiseen on monia syitä. Sote on vienyt aiempina vuosina monen kunnan talouden ahdinkoon. Joissakin kunnissa on tehty myös sellaisia investointeja, joita ei olisi kannattanut välttämättä tehdä. 

Isoimmat syyt taitavat kuitenkin monella seudulla piillä muissa syissä. 

Ruotsin keskuspankin ex-pääjohtaja, tämän vuoden Johtajuus- ja Talousfoorumissa puhunut Stefan Ingves sanoo suoraan sen, jonka jokainen kuntatalouden parissa työskentelevä tietää, mutta ei välttämättä myönnä: kaikki ennusteet todistavat, että Suomen väestö vanhenee, syntyvyys on pientä ja työssäkäyviä veronmaksajia on entistä vähemmän.  

Nämä kaikki trendit vaikuttavat julkiseen talouteen niin, että kakkua on tulevaisuudessa jaettavavana vähemmän. 

Onko kuntien tulevaisuus sitten jatkossa vain yhtä kurjuutta? Ei välttämättä. Monessa kunnassa talous on edelleen kohtuullisen hyvässä kunnossa. Sote-uudistus tuo ensishokin jälkeen ennustettavuutta taloudenpitoon.  

Uusiin energiamuotoihin satsaaminen voi tuoda kunnille yllättävänkin isoja lisätuloja. Välttämättömät investoinnit voidaan tehdä niin, että kuntien ei tarvitse laittaa miljoonia kiinni kivijalkaan, joka on suunniteltu vain yhdenlaiseen käyttöön. 

Kolme vuosikymmentä eteläsavolaista Hirvensalmea johtanut Seppo Ruhanen antaa tämän lehden haastattelussa kuntien taloudenpitoon kultaisen neuvon: kaikkea on katsottava pitkällä tähtäimellä.  

Reilun kahden tuhannen asukkaan velattoman kunnan johtajaa kannattaa kuunnella. Rahat kyllä voidaan saada riittämään, mutta se voi vaatia päätöksiä, joista ei varsinkaan äänestäjiltä aina lyhyellä aikavälillä kiitosta heru. 

Kirjoittaja on Kuntalehden päätoimittaja