Mielipide: Työntekijöiden sunnuntailisiä ei saa poistaa
Mikkelin kaupunginvaltuutettu (sd.) Jarno Strengell kirjoittaa, että lähtökohtaisesti ihminen haluaa olla osana tuottavaa yhteiskuntaa.
Kokoomuksen puoluekokous linjasi kesäkuussa 2024, että ”sunnuntaikorotusta ja sen lähtökohtaista määrää koskevan lainsäännöksen tarpeellisuutta voi olla perusteltua jatkossa harkita”.
Kokoomuksen työministeri Arto Satonen kommentoi asiaa IS:lle sanomalla, että ”hallituspuolueilla on oikeus omiin pidemmän aikavälin tavoitteisiinsa”.
Puoluekokouksen päätökset ovat merkittäviä, sillä ne ohjaavat puolueen paikallista, valtakunnallista ja kansainvälistä toimintaa.
Vaikka tilastokeskuksen mukaan Suomen 2,4 miljoonan ihmisen palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli tammikuussa 3 160 euroa kuukaudessa, niin monen kiinteistö-, kauppa-, ravintola-, hoiva-, tehdas- ja kuljetusalan työntekijän lähtöpalkka on täysillä tunneilla alle 2 000 euroa kuukaudessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Näille pienipalkkaisille kaikki ilta-, yö-, pyhä-, ylityö- ja kokemuslisät ovat tärkeä palkanosa, erityisesti 470 000::lle osa-aikatyöntekijälle.
Kansainväliset yritykset tietävät Suomen lainsäädännön ja palkkatason, luottavat työntekijöiden osaamiseen ja työhön sitoutumiseen, jonka johdosta ulkomaiset yritykset työllistävät noin 20 prosenttia Suomessa toimivien yritysten henkilöstöstä.
Myös kokoomuksen tulisi luottaa suomalaiseen palkansaajaan. Pääministeri Petteri Orpon hallitus on jo leikannut työttömien, lapsiperheiden ja pienituloisten toimeentuloa sekä suunnittelee heikennyksiä työntekijöiden sairauspoissaoloihin, työsopimuksiin, irtisanomiseen ja luottamusmiesten neuvotteluoikeuteen.
Lähtökohtaisesti ihminen haluaa olla osana tuottavaa yhteiskuntaa, opiskella ja käydä töissä, Kokoomuksen toimet heikentävät tätä motivaatiota.
Jarno Strengell
Kirjoittaja on Mikkelin kaupunginvaltuutettu (sd.)
