Virkamies voi joutua rikosvastuuseen – Savonlinnan ja Kemin kaupungit pyysivät lausunnon virkamiehen vastuusta sairaalalain valmistelussa
Länsi-Pohjan keskussairaalan tulevaisuus huolestuttaa muutosten tuulien puhaltaessa. Kuva: Tapio Mainio
Savonlinnan ja Kemin kaupungit ovat saaneet lausunnon ministeriön virkamiehen rikosvastuusta, mikäli lainvalmistelussa on tehty virhe.
Lausunnon valmisteli rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen.
Lisäksi Savonlinnan kaupungin antaman ja lausuntoa koskevan tiedotteen mukaan virkamiehen rikosvastuu on mahdollinen muun muassa lainvalmistelun puutteiden tai huolimattomuuden takia.
Tolvasen lausunnon mukaan virkamies voisi joutua rikosvastuuseen, mikäli hän on vedonnut lakia valmistellessaan tutkimustietoon, jota ei ole olemassa tai hän perustaa tietonsa tutkimusaineistoon, joka ei ole verrattavissa Suomen olosuhteisiin.
Virkamiehen huolimattomuuteen voidaan vedota silloin, kun riskeistä välittämättä toimitaan tavalla, joka saattaa olla lainvastaista. Huolimattomuutta on myös se, jos virkamies ei edes havaitse lain rikkomisen riskiä, vaikka hänen olisi pitänyt se havaita.
Savonlinnan ja Kemin kaupunkien mukaan sairaalalaki johtaa hyvinvointialueilla tilanteeseen, jossa esimerkiksi onnettomuustapauksissa kuoleman riski kasvaa merkittävästi sen takia, ettei potilasta saada pitkän ajomatkan takia ajoissa hoitoon.
Tämä on perustuslain vastaista, sillä lain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä, tiedotteessa kerrotaan.
Kiireellinen hoitoon pääsy toteuttaa jokaisen oikeutta ihmisarvoisen elämän edellyttämään välttämättömään huolenpitoon, jossa on kysymys perustuslain oikeudesta elämään.
Vaikutusten arviointi on ollut puutteellista
Sairaalalain vaikutusten arviointi on ollut Savonlinnan ja Kemin kaupunkien hyvinvointialueiden osalta puutteellista.
Tolvasen lausunnossa todetaan, että huolellisesti tehdyt vaikutusarvioinnit pakottaisivat päätöksentekijät ajattelemaan kriittisesti päätöstensä seuraamuksia. Ilman hyötyjen ja haittojen vertailua lainsäätäminen perustuu tietopohjaisuuden sijaan uskomuksiin ja oletuksiin. Lainvalmistelussa vaikutusten arviointi jää yleensä viimeiseksi vaiheeksi. Silloin on riskinä, että vaikutukset kirjoitetaan valittua ratkaisua tukeviksi.
Kaupunki huomauttaa tiedotteessa, että jos hallituksen esitys toteutuu esitetyn kaltaisena, tämä tarkoittaa Länsi-Pohjan keskussairaalassa sitä, että klo 22–07 välisenä aikana siirretään Kemistä Rovaniemelle vuodessa noin 1 000 potilaista joista 230 potilasta on medisiinistä sairaalahoitoa tarvitsevaa potilasta.
Näistä potilaista arviolta 30 proenttia on kriittisesti sairaita ja heidät pystyttäisiin hoitamaan jo olemassa olevilla resursseilla Kemissä.
Kyseisisissä sairauksissa ennuste on hyvin vahvasti riippuvainen nopeasta diagnoosista ja välittömästä hoidon aloituksesta.
Tuo tarkoittaa suomeksi sanottuna tuon hoitoonpääsyn viivästymisen vuoksi juuri sitä, että noista 230 potilaista 30 prosentilla ennuste on heikko kun eivät pääse ajoissa hoitoon. Se tarkoittaa, että nuo potilaat todennäköisesti menehtyvät, sanoo Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen tiedotteen mukaan.
– Maalaisjärkikin sanoo, että kuolemantapaukset lisääntyvät, kun ihmiset eivät pääse ajoissa hoitoon, koska erikoissairaanhoidon päivystysjärjestelmää on supistettu. Jos Suomessa joku aiheuttaa ihmisen kuoleman, niin eikö oikeusvaltiossa anneta tästä tuomio? kysyy Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine.
Mikäli lakiesitys hyväksytään eduskunnassa ja hyvinvointialueella, kaupunkien tarkoitus on teetättää seurantatutkimus siitä, ovatko kuolintapaukset ja vakavat toimintakykyvauriot Savonlinnan ja Kemin seutujen väestölle lisääntyneet erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmän supistamisen seurauksena.
Silloin kaupungit tulevat harkitsemaan rikostutkintapyynnön tekemistä, tiedotteessa kerrotaan.
Maalaisjärkikin sanoo todeksi kaiken tuon joka tuodaan esille ansiokkaasti tässä arikkelissa. Väestön perusoikeudet eivät toteudu välttämättömän hoidon saatavuuden ja saavutettavuuden heiketessä ilmiselvästi. Yhdenvertaisuudesta ei ole tietoakaan.
Suomessa kannattaisi ylipäänsä keskustella siitä, että syrjäkylillä ja kaikissa kyläpahasissa ei tulevaisuudessa ole palveluja juuri lainkaan.
Mitkään tilastot eivät tue joka kolkan asuttuna pitämistä ja sinne palvelujen takaamista.
Kuntien henkilöstöt eivät näe tai myönnä tätä muutosta. Eikä päättäjät sitä halua uskoa, mutta ’raha puhuu’.
Esimerkiksi Salossa lopetettiin yöpäivystys. TYKS on laskenut, että oletettujen 5M € säästöjen sijasta, aiheutuukin 1,7M € LISÄKUSTANNUKSET. Kumpi tietää TYKSin talouden paremmin, hallitus vai TYKS?
Tämä tieto on toimitettu hallitukselle, joka kylmästi sivuutti nämä laskelmat ja runnoi läpi
TYKSin päivystyksessä, on jo ruuhkaa ennestään.
Olen ollut molemmissa päivystyksissä murtuman vuoksi. Salossa koin että minua hoitivat empaattiset, huolehtivat hoitajat ja lääkärit. Minusta pidettiin hyvää huolta, autettiin vessaan, y.m. Turun TYKSissä minut unohdettiin tunneiksi oman onneni nojaan ilman ruokaa tai juomaa. Piti muistuttaa henkilökuntaa antamaan kipua lievittävä tyyny murtuman alle. Salossa sellainen laitettiin jo ihan alussa, siksi osasin sellaista pyytää. 12 tuntia myöhemmin osastolla sain sitten ekan aterian, hoitaja taikoi sen jostakin.