Valvova elin paneutui stadionin remontin kustannuskehitykseen vasta 22. kokouksessaan
Olympiastadionin remontti on tuonut valtavan yllätyslaskun niin Helsingin kaupungille kuin valtiolle. (Kuva: Ville Miettinen)
Olympiastadionin peruskorjauksen kustannusten hillitsemiseksi asetettu ohjausryhmä keskusteli hankkeen kustannuksista vakavissaan vasta 22. kokouksessaan, toteaa selvitysmies Erkki Virtasen raportisssaan, jossa tarkastellaan valtion osaksi rahoittamien rakennushankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen tehokkuutta sekä hankkeiden aikataulu- ja kustannusongelmia.
Ohjausryhmä oli ollut tuolloin olemassa jo neljä vuotta. Tuossa 22. kokouksessa syyskuussa 2016 esitettiin vaatimus, että ohjausryhmälle tulisi esittää vaihtoehto, jossa hanke pysyy kustannustavoitteessaan.
”Tämän alkuperäisen suunnitelman toteutumisen varmistaminen oli siis koko ajan ollut ryhmän päätehtävä, mutta siihen paneuduttiin kunnolla vasta yli neljä vuotta ohjausryhmän perustamisen jälkeen”, Virtanen toteaa.
”Seuraavaan kokoukseensa 3.10.2016 ryhmä ei tällaista vaihtoehtoa saanut vaan ilmoituksen, että hankkeen uusi kokonaiskustannusarvio on 261 milj. euroa, nousua siis 52 milj. euroa. Tältä pohjalta valtio ja kaupunki pari kuukautta myöhemmin pakon edessä päättivät lisärahoituksesta.”
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Virtasen raportissa todetaan, että valtion osaksi rahoittamat rakennushankkeet epäonnistuvat ”jopa pääsääntöisesti”.
”Havainto oli, että erittäin suuri osa näistä hankkeista voidaan arvioida epäonnistuneiksi, jopa pahasti epäonnistuneiksi.”
Olympiastadionin perusparannuksen kustannusten karkaamista Virtanen käyttää yhtenä esimerkkinä tapauksista, joissa valtion rahoituksen myöntämisehtoja tulee tiukentaa ja rahan käytön valvontaa tehostaa.
Virtasen mukaan kaikkia epäonnistumisia leimaa erittäin huono projektinhallinta. Kun rahoittajia on useita, vastuuta projektin kustannushallinnasta ei kanna käytännössä kukaan.
Virtanen esittää, että selvitetään kiireisesti, hallintolain esteellisyyssännösten tulkinta rakennushankkeissa, joihin sisältyy valtion rahoitusta, koska ministeriöt näyttävät nyt soveltavan lakia eri tavoin.
”On esitetty näkemyksiä, että hallintolain 28 pykälän mukaan valtion edustaja väylähankkeiden johto-organisaatiossa ei voisi olla Liikennevirastosta. Jos näin tulkitaan, ei valtion edustaja voisi muissakaan valtion osarahoittamissa hankkeissa voisi olla valtionavun myöntäjätahon edustaja. Nythän esimerkiksi Stadion-hankkeen ohjausryhmää johtaa OKM:n virkamies”, Virtanen kirjoittaa.
Stadionin perusparannushankkeen ohjausryhmä edellytti maaliskuun alussa, että remonttiurakan ottanut Skanska selvittää elokuuhun mennessä tarkan suunnitelman kustannusten kurissa pitämisestä ja aikataulussa pysymisestä.
Virtanen ei anna suosituksia tähän liittyen mutta esittää että OKM tuo tarkennetun kustannusarvio- ja aikataulusuunnitelman tiedoksi talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan.
Helsingin valtuusto myönsi tammikuussa 26 miljoonaa euroa lisää rahoitusta Stadionin remontointiin. Kaupungin ja valtion osuudet kuluista ovat nyt 130,5 miljoonaa euroa kumpaisenkin.
