Vastavalitut valtuutetut aloittavat työnsä kunnallisen historian murrosvaiheessa. Maakunta- ja sote-uudistus muuttaa kunnan roolia olennaisesti. Kunta palaa lähemmäs juuriaan vahvaksi paikallisyhteisöksi, kun osa lakisääteisistä palvelutehtävistä siirtyy leveämmille hartioille eli perustettaville maakunnille. Suomessa siirrytään Länsi-Euroopassa yleiseen kansanvaltaisuuteen perustuvaan kolmitasoiseen hallintoon.

Suomalaisia kuntia on rakennettu ahkerasti peruspalvelukunniksi viime vuosikymmeninä. Kunnille on tullut noin sata uutta tehtävää per vuosikymmen. Tehtävien lisääntyminen, ikärakenteen muutos ja kasvaneet vaatimukset palveluiden laadusta ovat ajaneet kuntia taloudellisesti tiukoille.

*                   *                   *                   *

Nyt kunnissa on edessä orientaation muutos. Paljon voimavaroja vieneiden sote-tehtävien poistuttua kunnille jää tilaa ja happea muuhun kehittämistyöhön. Jatkossa kuntien lakisääteiset peruspalvelutehtävät koskettavat erityisesti lapsia ja nuoria.

Menestyvän kunnan on valittava rohkeasti oma polkunsa. Kunnissa valtuustokausi alkaa kuntastrategian työstämisellä. Strategian rakentamisessa valtuutettujen on otettava johtajuus itselleen ja löydettävä ne vahvuudet, joilla juuri meidän kunta erottuu edukseen muista kunnista.

Tulevaisuudessa kunnat saavat olla erilaisia ja voivat rakentaa elinvoimansa paikallisista erityispiirteistä. Arvelen, että ne kunnat ovat pärjääjiä, jotka uskaltavat reippaasti uudistaa toimintatapojaan ja osaavat ottaa muun muassa digitalisaation tarjoamat keinot laajasti käyttöön.

*                   *                   *                   *

Hallitus valmistelee parlamentaarisena työnä Tulevaisuuden kunta -reformia. Työn väliraportti julkistettiin helmikuussa, ja siinä määriteltiin neljä eri skenaariota tulevaisuuden kunnan kehityskuluksi. Näitä olivat innostava elinvoimakunta, ratkaisut etsivä kunta, laiska kunta ja lannistunut kunta. Kullekin skenaariolle laadittiin visio. Näiden hieman karikatyyrimäisten skenaarioiden tavoitteena oli herättää keskustelua kunnan suunnasta strategiatyön pohjaksi.

Parlamentaarinen työ jatkuu tarvittavien lainsäädäntömuutosten kartoituksella. Arvioimme esimerkiksi sitä, vastaako nykyinen kuntia ohjaava lainsäädäntö tulevaisuuden toimintaympäristöä. Tarvittavat lainsäädäntömuutokset tehdään vuoden 2018 aikana siten, että muutokset tulisivat voimaan vuoden 2019 alussa.

Osana Tulevaisuuden kunta -työtä tehdään selvitys kaksoiskuntalaisuudesta. Monipaikkaisuus sekä ajasta ja paikasta riippumaton työ ovat kasvava trendi. Onkin tarpeen selvittää, voidaanko monipaikkaisuutta huomioida nykyistä paremmin myös lainsäädännössä.

*                   *                   *                   *

Menestyvä kunta rakentuu paikallisin voimin. Lainsäädännön kautta luodaan puitteet toiminnalle, mutta menestymisen kannalta ratkaisevaa on jokaisessa kunnassa tehtävä työ. Päivänpolttavien kysymysten keskellä on osattava nähdä visionäärisesti kauas ja löydettävä oman kunnan kannalta toimivin menestysresepti.

Kunnalla on oltava vahva identiteetti ja näkemys omista mahdollisuuksistaan. Mikään kunta ei voi käpertyä itseensä. Eteenpäin vievää on aito yhteistyö muiden kuntien ja tulevan maakunnan kanssa.

Anu Vehviläinen

Kunta- ja uudistusministeri (kesk.)

Kolumni on julkaistu Kuntalehdessä 7/2017.

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä