Aluksi on todettava, ettei Kokoomuksella ole koskaan mennyt niin hyvin kuin Jyrki Kataisen johdolla; suurin puolue 2011 vaaleissa, siihen perustuva pääministeriys ja oma mies presidentiksi 2012. Ja tämä kaikki vain vajaassa kymmenessä vuodessa.

Mutta katoavaista on maine ja menestys. Nyt kannatus lakoaa ja imago on hukassa. Yle mittasi 29. toukokuuta kokoomukselle 19,2 prosentin kannatuksen. Niinistö-hurmakin on mennyttä. Eikä tämä vielä riitä, vaan media etsii – muutaman kokoomuskellokkaan avustamana – Kataiselle uutta tehtävää. Hänelle sovitellaan komissaarin viittaa samalla kun puheenjohtajan paikalle istutetaan milloin Aleksander Stubbia, Henna Virkkusta, Jan Vapaavuorta ja varmaan kohta Petteri Orpoakin. Keskustelu käy vilkkaana.

Media on löytänyt uuden luun; hallitus nolla, sen tekemiset surkeita ja Katainen auttamattoman väsynyt. Suosio katoaa. Istuvalle pääministerille on todella hankalaa, jos hänen jälkeisestä ajastaan käydään jo tässä vaiheessa keskustelua, kaksi vuotta ennen tärkeitä eduskuntavaaleja, ikään kuin häntä ei enää silloin olisi!
 
Hallituksen sisällä vihreät ovat tehneet julkean liikkeen. Puolueen edustajat vetävät ihan avoimesti oppositiopolitiikkaa, ja väittävät, että syy on johtavien hallituspuolueiden – kokoomuksen ja demarien – kyvyttömyys yhteiseen politiikkaan. Osmo Soininvaara ja Anni Sinnemäki eivät kaihda sanoa tätä ääneen.

Vihreät osuvat kritiikissään arkaan paikkaan. Demarien ahdinko vain syvenee kannatuslukujen sakkauksen myötä. Yle mittasi demareille vain 16,5 prosentin kannatuksen. Suunta puuttuu. Jutta Urpilainen kyllä kierrätti ministereitä, mutta katsomosta huudettiin, että väärin kierrätetty; duunarimiehet unohdettiin. Ministeri- ja avustajakunnan kierrätys ei tietysti sinällään riitä, vaan politiikan sisältöön pitää saada muitakin sanoja kuin EI.  Pelkällä kieltosanalla ei politiikassa pääse pitkälle.

Perussuomalaisten Timo Soini pelaa upporikasta peliä ja polttaa verovaroista jaettavaa puoluetukea Helsingin Sanomien etusivuilmoitteluun. Jos hän itse lähtee ensi kesän EU-vaaleihin, kuvallisen ilmoituksen ymmärtää. Mutta jos hän katsoo, että poliittinen keskustelu julkisessa tv:ssä karnevalisoidaan sellaiseksi huutamiseksi ja melskaamiseksi, ettei saa ehjää lausetta sanotuksi, on journalismilla peiliin katsomisen paikka. Riskillä Soini pelaa siinä, että ratsastaa edelleen EU:lla. Johtuisivatko perussuomalaisten alenevat gallup-luvut (Yle 17,4 prosenttia) kansan kyllästymisestä jatkuvaan EU-kiukutteluun.

Muilla menee huonosti, mutta Suomen keskusta on kokenut jonkinlaisen ”ihmepelastumisen”. Puolue on jo kahdessa gallupissa ottanut suurimman puolueen paalupaikan. Ylellä 21,7 prosenttia. Yleisesti katsotaan, että Juha Sipilän ”rauhallinen ja asiat osaava”, tyyli yhdistettynä hallituksen kompurointiin sataa kannatusta keskustan laariin!  Hallituksen osaamaton osinkoverouudistus horjutti ja suututti Kokoomusta äänestäneet osakesäästäjät. Porvari nukkuu nyt huonosti sekä hallituksessa että kotona. Sipilää katsotaan jo tulevana pääministerinä.

Keskusta ottanee uuden asennon myös Kuntaliitossa. Keskustan ”kunta-aivo”, Tapani Tölli sanoo toisaalla tässä lehdessä, ettei hän lähde Kuntaliittoon riitelemään ja rähjäämään, vaan tekemään yhteistyötä. Se pitää Töllin mielestä vain rakentaa avoimeen ja suoraan keskusteluun, eikä Kuntaliitto saa olla minkään hallituksen käsinukke.

– Sote- ja kuntauudistuksessa tullaan näkemään vielä jännittäviä käänteitä Kuntaliitossakin.

Politiikassa pätee edelleen vanha sääntö: vallan tavoittelu on aina eettisesti ja moraalisesti hyväksyttävämpää kuin taistelu vallassa pysymiseksi.

Gallup-kansa joutuu nyt miettimään: Ostaisinko tältä hallitukselta käytetyn auton? Tai sote- ja kuntauudistuksen?

Hannu Lehtilä

Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 8/2013

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä