Hankintajoulu tuli aikaisin – eli mitä tapahtui 18.4.2016
Jos otsikon kysymys herätti sinut, lukija, hyvä niin. Jos julkiset hankinnat kiinnostavat sinua, jatka lukemista. Jos eivät, voit lopettaa tähän.
Sitten asiaan. Miksi yritin herätellä sinua? Siksi, että 18.4.2016 oli merkityksellinen päivä julkisten hankintojen näkökulmasta. Tuolloin päättyi uusien hankintadirektiivien kansallisen täytäntöönpanon määräaika eli se aika, johon mennessä meillä uusien hankintalakien olisi tullut olla kansallisesti voimassa.
Näin ollen hankintasääntelyssä alkoi tämän viikon maanantaina niin sanottu siirtymäkausi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että siirtymäkauden aikana hankintayksikön tulisi osata soveltaa paitsi voimassa olevaa hankintalakia, mutta osin myös uusia EU:n hankintadirektiivejä. Direktiiveistä sovellettavaksi tulevat vain sellaiset kohdat, joilla katsotaan olevan niin sanottua välitöntä oikeusvaikutusta.
Tie kapenee, mutta vain hetkeksi
Välittömän oikeusvaikutuksen periaate tarkoittaa, että jäsenvaltio, joka ei ole määräajassa toteuttanut direktiivissä säädettyjä täytäntöönpanotoimenpiteitä, kuten Suomi, ei voi vedota yksityistä henkilöä vastaan siihen, että se ei ole täyttänyt direktiivissä säädettyjä velvoitteitaan. Jos direktiivin säännökset ovat sisältönsä puolesta ehdottomia ja riittävän täsmällisiä, voi yksityinen henkilö vedota niihin sellaisia kansallisia säännöksiä vastaan, jotka eivät ole direktiivin säännösten mukaisia. Lisäksi edellytyksenä on, että direktiiviä ei ole pantu täytäntöön määräajassa.
Eli mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Sitä, että jos uusissa hankintadirektiiveissä on sääntelyä, joka on ristiriidassa voimassa olevan hankintalain kanssa, tulee hankintayksikön soveltaa direktiivejä lain ohi. Lisäksi edellytyksenä on, että direktiivin sanamuodon tulee olla hankintayksikköä velvoittava. Kääntäen hankintayksikön on sovellettava myös säännöksiä, jotka luovat tarjoajalle oikeuksia. Täytyy myös muistaa, että välitön oikeusvaikutus kohdistuu vain EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin.
Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että hankintalaista ja -direktiiveistä tulee soveltaa niitä säännöksiä, jotka ovat tiukimpia hankintayksikölle. Tätä voisi käytännössä kuvata vaikkapa tieksi, jolla on aluksi kolme kaistaa, joiden välillä hankintayksikkö voi liikkua tarjouskilpailun aikana. Kun välitön oikeusvaikutus tulee sovellettavaksi, saattaa tie kaventua niin, että käyttöön jää tosiasiassa vain yksi kaista ja sillekin tulee ohituskielto. Tämä kuvaa sääntelyn osittaista tiukentumista.
Välitön oikeusvaikutus tuo siis hankintayksiköille haasteita arjen ostotoimintaan. Kuitenkin hankintojen systematiikan tuntemisella pääsee jo pitkälle, ja yksityiskohdat on mahdollista ottaa haltuun direktiiveistä. Viime kädessä välittömän oikeusvaikutuksen soveltuvuuden arvioi tuomioistuin.
Joulu tuli aikaisin tänä vuonna
Ennen 18.4.2016 aloitetut julkiset hankintamenettelyt kilpailutetaan vielä voimassaolevan lain mukaisesti. Sen sijaan siirtymäkaudella on huomioitava välittömän oikeusvaikutuksen piirissä olevat direktiivin artiklat tai niiden osat.
Viime viikolla siirtymäkauden tulo oli selvästi havaittavissa kansallisessa hankintojen ilmoittamisjärjestelmässä, HILMAssa. Viikon 15 aikana järjestelmään tehtiin yli 800 hankintailmoitusta, joista n. 300 viimeisenä päivänä, perjantaina. Tämän viikon alussa ilmoituksia oli tehty vain noin 30 kappaletta.
Yleensä vastaavat ilmoittamisruuhkat liittyvät lomakauden alkuun, kuten jouluun tai juhannukseen. Joku leikkisästi totesikin, että joulu tuli aikaisin tänä vuonna. Enää jännitettäväksi jää, pystyvätkö toimittajat vastaamaan satoihin tarjouspyyntöihin seuraavien viikkojen aikana.
Nyt kun hankintayksiköt ovat hereillä, toivottavasti markkinat eivät nuku.
Katariina Huikko, Kuntaliiton lakiyksikön johtava lakimies
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntaliiton blogissa
