Niin, miksi siitä ei puhuta, nimittäin rahasta sote-uudistuksen yhteydessä? Se, miten raha kulkee, vaikuttaa loppujen lopuksi ratkaisevasti toimintamallien muovautumiseen, olivat ne millaisia tahansa.

Vielä tällä hetkellä keskuskunnan rooli ja suhde niihin alueensa kuntiin, joiden sosiaali- ja terveydenhuollosta sen pitäisi ottaa vastuu, on tukevasti ilmassa. Samoin on rahoitus ja aikataulu. Rakennelain voimaantulo lykkääntyy tämän hetken tietojen mukaan elo-syyskuulle, jopa loppusyksyyn.
 
Valtionosuusuudistuksessa on tavalla tai toisella edelleen otettava huomioon erot kuntien väestörakenteissa, joka määrittää ratkaisevasti sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia. Järjestelmän rahojen on tarkoitus kulkea kuntien kautta. Millä perusteilla keskuskunta laskuttaa ympäristöään?

Uudistuksen yksi keskeinen peruste on ollut turvata tasa-arvoisuus terveydenhuollossa. Kun näin sanotaan, samalla todetaan, että nykymallista on tasa-arvo kadonnut. Me työelämässä olevat pääsemme lääkäriin ilman jonoja, ja Kela maksaa siitä osan, muilla se on sattumanvaraista.

Terveydenhuollon rahoitus on kaikkien mielestä sekava, mutta näyttää siltä, että kukaan ei uskalla siihen puuttua. Sitra on yrittänyt avata keskustelua, mutta on saanut pahasti nenilleen. THL:n asiantuntijoilla on perusteltuja mielipiteitä ja ehdotuksia, mutta ministeriön alaiselta laitokselta puuttuu poliittinen mandaatti. Kela suojelee itseään ja kunnat maksavat viulut.

Tässä lehdessä Kuntaliiton Heikki Punnonen vertailee sairaanhoidon menoja alueittain ja osin kunnittain. Erot ovat suuria. Ongelmana on, että niiden taustalla olevia tekijöitä ei ole selvitetty. Ikä- ja sairastavuuserot ja pitkät etäisyydet tunnetaan, mutta niiden jälkeenkin jää suuria selittämättömiä kustannuseroja. Esimerkiksi näitä tietoja ei ole käytetty uudistuksen taustana.

Kuntaliiton uusi valtuusto ja hallitus pitivät järjestäytymiskokouksensa viikko sitten. Puheenjohtajavalinnat menivät odotetusti, eli liiton luottamusmiesjohtoon tuli joukko kokeneita poliitikkoja. Molemmat keskustan voimahahmot, Mauri Pekkarinen ja Tapani Tölli, ovat entisiä ministereitä, ja Pekkarinen nyt toista kertaa liiton valtuuston puheenjohtajana 12 vuoden tauon jälkeen. Demarien nouseva voimahahmo, Vantaan Antti Lindtman johtaa hallitusta ja kokoomus nosti Jyväskylän Markku Anderssonin rinnalle ykkösketjuun Porin Sampsa Katajan valtuuston varapuheenjohtajaksi. Valtuuston varapuheenjohtajaksi demarit nostivat ensimmäisen kauden kansanedustajan, Mika Karin, joka on myös  hallintovaliokunnan jäsen ja Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Kovan tason porukkaa, mutta kaikki miehiä, siunailtiin liiton käytävillä.

Uudet puheenjohtajat puhuivat Kunta.tv:n haastattelussa liiton tehtävästä kuin yhdellä suulla. Heidän mielestään liiton on kuultava, kuunneltava ja edustettava kaikkia kuntia. Liiton itsenäisyydestä on pidettävä huolta eikä hallituksen myötäilijäksi pidä ruveta, oli se minkävärinen tahansa. Molemmat korostivat avointa keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa, mutta myös sitä, että yhdessä tehtyjen päätösten takana pitää pysyä. Tämän perusteella näyttää siltä, että liiton merkitys ja painoarvo ainakaan eivät ole vähenemässä.

Hannu Kataja
Päätoimittaja, Kuntalehti

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä