Muutosjohtaja Tuimala: Satua ja lorua tulevista maakunnista

Lastenlorun mukaan tytöt on tehty sokerista ja kukkasista, pojat sammakoista ja koiranhäntätupsukoista. Jäin miettimään maakunnan rakennusaineita lorun pohjalta.

 

Maakuntauudistuksen kukkasina ovat valtion johdon agendalla jo kymmenen vuotta olleet hallinnon ja talouden tehostaminen sekä yhdenvertainen palvelujen saatavuus asukkaille. Sokerina pohjalla on uusimpana mukaan tuotu valinnanvapausmalli, jollaista ei ole vielä Suomessa nähty. Sammakko-osastolla uudistuksessa lienee maakunta, joka voi muuttua prinssiksikin, ja koiranhäntätupsukat liittyvät kuntien rooliin uudistuksessa.

Näistä aineksista myös Etelä-Karjalassa maakuntaa rakennetaan. Kukkaset ovat eläneet kuitenkin Etelä-Karjalassa jo vuosia eli maakunnallisina sote-palveluina. Muutkin maakunnan ja seudun kokoiset palvelukokonaisuudet luovat erittäin hyvän pohjan uudelle maakunnalle.

Sokerinen valinnanvapausmalli vaatii kuitenkin vielä sulattelua, koska se muuttaa periaatteiltaan edistyksellisesti yhteen koottua palvelurakennetta. Valinnanvapausmallin edellytyksenä on monituottajainen rakenne, jossa asukkailla on valta ohjata tuotantoa valinnoillaan. Lausunnolla olevassa lakiesityksessä korostuu lisäksi kriittisenä tekijänä valtakunnallinen tietojärjestelmärakenne- asukkaiden kirjautuminen, tuottajien rahaliikenteen hoitaminen sekä tiedon kokoaminen raportointiin ja seurantaan. Maakuntien rajojen ei ole tarkoitus rajoittaa palvelujen käyttöä ja siksi ratkaisun on oltava valtakunnallinen.

Yhtiöittäminen, henkilöstön palvelussuhteiden ehtojen mahdolliset muutokset sekä yksityisen ja julkisen roolit ja työnjaot puhuttavat myös Etelä-Karjalassa varsinkin asiakasprosessien näkökulmasta. Sammakko eli maakunta, jota aiemmin ei tulevassa muodossaan ole ollut, on uudistuksessa saanut pääroolin, mutta sivuroolien esittäjiä on useita. Suudelma selvittää tuleeko sammakosta prinssi, joka saa hyvinvointivaltiomme uusille, kestäville raiteille. Asukkaiden näkökulmasta valinnanvapausoikeus on positiivinen asia, jonka toivotaan nopeuttavan hoitoon pääsyä.

Prinssi hallitsee pääosaa tulevan valtakunnan tehtävistä, joskin kunnissa hoidetaan edelleen lähiympäristöä ja lähipalveluja sotea lukuun ottamatta. Näin Etelä-Karjalassa on eletty jo yli 7 vuotta kuntien omistaman sote- kuntayhtymän elinajan. Maakuntaan saadaan nyt myös valtion palveluja vahvistamaan paikallista elinvoimaa. Etelä-Karjalassa 20 organisaatiota on siirtämässä toimintojaan ja vastuitaan maakuntaan, mutta noin 94 % henkilöstöstä on sote- kuntayhtymä Eksoten henkilöstöä.

Koiranhäntätupsukat liittyvät tähän uudistuksen kohtaan. Koirien häntiä on kautta aikojen typistetty, mutta toimintaa rajoitetaan nykyisin. Maakuntauudistuksella rajoitetaan kuntien toimivaltaa palvelujen tuottajana ja rahoittajana ja omistajan oikeudetkin poistuvat. Vastuu asukkaista säilyy ja tehtävät on mitoitettu rajattujen voimavarojen mukaan. Hyvinvoinnin, elinvoiman, infrastruktuurin, aktiivisuuden ja paikallisen kulttuurin edistäminen ovat kuntien tehtäviä.

Asukkaat ovat maakunnissa ja kunnissa samoja, joten tulevaisuuden tavoitteiden tulee olla tulevaisuudessa yhteisiä. Myös näitä työstämme tänä keväänä. Ehdotankin, ettei siis keskityttäisi liikaa koiranhäntätupsuikoihin, vaan hoidetaan jatkossa asioita yhdessä kullekin määriteltyjen valtuuksien mukaisesti. Kokeiltaisiko suunnittelun sijaan toteutusta?

Sen pituinen se.

Aija Tuimala, Etelä-Karjalan maakuntauudistuksen muutosjohtaja

Kolumni on julkaistu alun perin Kuntaliiton verkkosivuilla