Näkökulma: EU haluaa datan liikkumaan – kuntien digitaalinen säädösperusta

Euroopan komission yksi keskeisistä painopisteistä vuosiksi 2019–2024 on ollut Euroopan digitaalinen valmius (A Europe fit for the digital age). Tavoitteena on valjastaa digitalisaatio palvelemaan ihmisiä ja yrityksiä sekä pyrkiä siihen, että Eurooppa on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Komissio nimesi kuluvan vuosikymmenen Euroopan ”digitaalisena vuosikymmeneksi” ja valitsi painopisteikseen data, teknologia ja infrastruktuuri. Kokonaisuus kattaa paljon toimenpiteitä, asetuksia ja direktiivejä, joista kuntien on syytä olla tietoisia.

Euroopan digitaalisen valmiuden edistäminen käynnistyi vuonna 2020 yhteisellä datastrategialla. Sen tavoitteena on ”viedä EU datavetoisen yhteiskunnan eturiviin. Datan sisämarkkinat mahdollistavat datan vapaan liikkumisen EU:ssa ja eri alojen välillä, mistä hyötyvät yritykset, tutkijat ja julkishallinto”. Datastrategia rakentuu viidestä säädöskokonaisuudesta, jotka ovat: Datanhallinta-asetus (DGA), Datasäädös (DA), Tekoälysäädös (AIA), Digimarkkinasäädös (DMA) ja Digipalvelusäädös (DSA).

Kaksi jälkimmäistä koskettaa enemmän niin sanottuja portinvartija-asemassa olevia yrityksiä, kuten Facebook ja Amazon.

Säädökset ovat jo hyväksytty ja jäsenvaltiot yhdistävät säädöksiä omaan lainsäädäntöönsä. DGA:ta varten Suomessa Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla on jo laadittu kansallinen toimeenpanosuunnitelma.

Datastrategiassa määriteltiin datan jakamisen parantamiseksi data-avaruudet, joilla tarkoitetaan tiedon jakoa ja vaihtoa sovittujen periaatteiden ja pelisääntöjen puitteissa toimialalla tai toimialojen välillä. Data-avaruuksiksi tunnistettiin muun muassa koulutus, liikenne, energia, julkisen hallinnon ja terveys.

Vuonna 2021 komissio julkaisi selonteon Euroopan digitaalinen vuosikymmen: Digitavoitteet vuodelle 2030 (EU digitaalinen kompassi). Tämä ohjaa Euroopan digitalisaatiota. Kahden vuoden välein jäsenmaiden tulee esittää komissiolle etenemissuunnitelmat, joilla sen asettamat konkreettiset tavoitteet ja päämäärät saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Suomessa digitalisaatiokehityksen suuntaamiseksi ja johtamiseksi onkin digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmän ohjauksessa kuin digitoimiston valmistelussa laadittu Suomen digitaalinen kompassi, jolla myös tuetaan komission asettamia tavoitteita.

EU edistää eurooppalaisen digitaalisen identiteetin toteutumista sekä henkilökohtaista digitaalista lompakkoa, joka toimii välineenä EU:n kansalaisille ja asukkaille.  Digitaalisella lompakolla voidaan tunnistautua EU:n sisällä eri viranomaisten palveluihin, tallentaa ja vaihtaa viranomaisten ylläpitämiä tietoja, kuten perustietoja sekä tallentaa ja vaihtaa luotettujen yksityisten lähteiden ylläpitämää tietoa. 

Esimerkiksi Suomi on vahvasti mukana EU työssä: Digi- ja väestötietovirasto (DVV) on toteuttanut Suomi.fi-lompakon eli digitaalisen henkilöllisyyden mobiilisovelluksen, jolla käytetään digitaalista henkilöllisyystodistusta ja ulkomaalaisen digitaalista asiointivälinettä.

Digivalmiuksien ja -kyvykkyyden kehittämisen kolikon toinen puoli eli kyberturvallisuus on ollut EU:ssa kasvavan sääntelyn kohteena. Tavoitteena on nostaa kyberturvallisuuden tasoa ja kyvykkyyttä koko unionin alueella. Tasoeroja eri maiden ja toimijoiden välillä pyritään tasoittamaan. Tässä keskeisimpiä välineitä on 2022 hyväksytty EU:n direktiivi toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla EU:ssa (NIS2), jonka kansallinen toimeenpanosäädäntö on parhaillaan työn alla. Kyberturvallisuuden lisäksi EU on tunnistanut tarpeen varautua vihamieliseen informaatio- ja hybridivaikuttamiseen.

Tällä hetkellä Suomessa NIS2 ei koske suoraan kuntia, mutta luo uutena kansallisena direktiiviä toimeenpanevana yleislakina yleisiä odotuksia ja käytänteitä kyberturvallisuuden ja digitaalisen turvallisuuden järjestämiselle esimerkiksi johdon vastuisiin, riskienhallintaan ja -toimenpiteisiin sekä ilmoitusvelvoitteisiin. EU-tason strategiset tavoitteet heijastuvat myös kansalliseen kyberstrategiatyöhön, joka on juuri käynnistymässä. Turvallisuuden ja kyberturvallisuuden painoarvo EU:n agendalla näyttäisi kasvavan ja heijastuu jatkossakin jäsenvaltioihin ja niiden julkiseen hallintoon kasvavina odotuksina.

Haastava kokonaisuus tarvitsee yhteen kokoavaa työtä

Digitaalinen vuosikymmen -työ on puolessa välissä ja edessä on paljon tehtävää asetettujen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Täytäntöönpanoon tulevat asetukset ovat tuoneet enemmän hämmennystä ja epäselvyyttä kuin uusia mahdollisuuksia hyödyntää dataa. Täytäntöönpanoprosessit ovat käynnistymässä tai käynnistyneet vastuuministeriöissä. Tehtävää on paljon ja uusia viranomaistehtäviä on resursoitava. Lisäksi toimeenpanoa tukevaa tietoa, ohjeistusta ja selkeää viestintää tarvitaan. Suoraan implementoitavat säädökset tulee vielä sovittaa yhteen kansallisen lainsäädännön, esimerkiksi julkisuuslain kanssa.

Suomessa EU lainsäädäntötyö ja data-avaruustyö jakautuvat eri ministeriöihin niiden sektoreiden kautta. Kun yhtenäistä kokonaiskuvaa säädöksistä ja niiden toimeenpanosta ei ole, haasteeksi nousevat kokonaisuuden ymmärtäminen ja viestiminen kentälle. Viestinnän näkökulmasta kukin EU datastrategian säädös esitellään itsenäisesti erikseen ja itsekseen. Tämä aiheuttaa sen, että säädökset nähdään enemmän ylimääräisenä velvoitteena ja soveltaminen jää vaillinaiseksi. Myös se, mihin panostetaan Suomessa, tulisi viestiä selkeästi. Osa toimeenpantavista asioista voi jäädä tekemisen tasolla vain EU lain velvoitteen täyttämiseksi, ei niinkään aidosti ja vaikuttavasti käytäntöön asti vietäväksi. 

EU digitaalinen vuosikymmen tarvitsee kuntakentän ääntä

Kunnat ovat lähimpänä kansalaista ja tuottavat paljon palveluja niin lakisääteisesti kuin vapaaehtoisesti. Kunnat käsittelevät, hallinnoivat, tallentavat ja luovat paljon dataa, jonka kautta saisimme kehitettyä muun muassa ihmiskeskeisiä, ennakoivia palveluja. Vaikka aiemmin kootut asetukset ovat kunnille enemmän mahdollistavaa kuin velvoittavaa, olisi hyvä päästää hieman luovuutta valloilleen ja ravistella toimintamalleja uusiksi pohtien uusiksi tiedon ja datan hyödyntämistä. Sama vaikuttamis- ja kehittämistarve pätee EU:n kyberturvallisuusasioiden osa-alueella.

Uudet Euroopan parlamentin jäsenet aloittavat työnsä 2024 syksyllä ja komissio loppuvuodesta 2024. Kuntaliitto haluaa kertoa, mitä kunnat haluavat digitaalisen -ja kyberturvallisen vuosikymmenen toisella puolikkaalla tehtävän. Datan merkityksen kasvaessa on yhä tärkeämpää, että kuntien näkökulma ja viesti tulee kuulluksi EU-päätöksenteossa. Kansallisen toimeenpanon kautta saamme myös lisäymmärrystä, miten tähänastiset säädökset toimivat. Tulevina vuosina edessä on todennäköisesti EU datastrategian päivitystä, ehkäpä uusia lainsäädäntöjä tai vanhojen säädösten tai direktiivien avaamista. 

Jaana Jormanainen

Kirjoittaja on Kuntaliiton Strategia-yksikön tietoyhteiskunta- ja digitalisaatiotiimissä työskentelevä erityisasiantuntija.

//korjattu 2.4.2024 klo 11.06 kirjoittajan titteli ja toimipaikka//