Pääkirjoitus: Ilmastotyön avaimet kunnilla

Ilmastotyössä kaupungit ja kunnat ovat ottaneet ohjat. Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 ne marssivat kestävän ilmastopolitiikan puolesta, vaikka eivät neuvottelupöydissä istuneetkaan. Trumpin ilmastonmuutoksen vastainen politiikka on vain voimistanut alueellista ilmastotyötä, kun kaupungit ovat yksi toisensa jälkeen ilmoittaneet jatkavansa sitä valtioiden toimista huolimatta. Myös Suomen suurimmat kaupungit ovat verkostoituneet kansainvälisillä ympäristöfoorumeilla.

                    *                    *                    *

Kunnat peräänkuuluttavat valtiolta pitkäjänteistä ilmastopolitiikkaa, ja etenkin pienemmät kunnat kaipaavat neuvontaa ja koordinointia. Ilmastotyössä ollaan hyvin erilaisissa tilanteissa. Siinä missä vaikkapa Lahti on jälleen finalistina Euroopan vihreä pääkaupunki -kilpailussa, moni pienempi kunta kaipailee apua ilmastotyön käynnistämisessä.

Kuntien ilmastotyö perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen, lukuisiin verkostoihin ja hankepohjaiseen rahoitukseen. Se tekee työstä byrokraattista hankehallintaan liittyvien raskaiden prosessien takia. Kuntien rooli ilmastotavoitteiden toimeenpanijoina on kuitenkin vihdoin tunnustettu valtion tuoreessa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa. Ensi vuoden talousarvioesityksessä varataan ensimmäistä kertaa miljoona euroa nimenomaan kuntien ja alueiden ilmastotyön tueksi. Ruotsissa vastaava budjetti on moninkertainen.

                    *                    *                    *

Ilmastonmuutos on ilmiö, jonka ympärille kasvaa valtavasti uutta liiketoimintaa. Cleantech, kiertotalous ja uudet energiatekniikat mullistavat niin kulutusta kuin teollisuuttakin. Markkinoiden intressit vaikuttavat ilmastotyön takana melkeinpä vahvemmin kuin valtioiden intressit.

Trendi näkyy myös rahoituspuolella, kun sijoittajat vaativat rahoittamiltaan hankkeilta aktiivista sitoutumista ilmastosopimuksiin ja päästövähennyksiin. Kuntarahoituksen viime vuonna liikkeellelaskema vihreä bondi eli joukkovelkakirja osoittautui menestykseksi, ja se osaltaan ohjaa kuntia kohti ilmastoystävällisempää toimintaa. Esimerkiksi Kuhmoon rakennettava Suomen ensimmäinen CLT-elementeistä rakennettu koulu on tällainen edullisempaa rahoitusta saava hanke.

                    *                    *                    *

Kunnille ilmastotyö ja vastuullisuus ovat tärkeitä vetovoima- ja imagotekijöitä. Mallikkaasti brändätty ympäristöystävällinen kunta houkuttelee uusia yrityksiä, tuottaa vähemmän päästöjä ja jätettä sekä kehittää tehokkaita liikenneratkaisuja. Ympäristötavoitteet on kirjattu yhä useamman kunnan strategiaan.

Hyvässä vauhdissa oleva ilmastotyö on kunnille ja kaupungeille niin tärkeä elinvoimatekijä, että tulevan maakuntauudistuksen ei toivoisi sotkevan nyt käynnistynyttä kehitystä. Vaaran paikkoja on, mikäli kuntien jätehuollon vastuita kavennetaan tai maankäyttökokonaisuutta sekä oikeuksia suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää terveellistä elinympäristöä horjutetaan.

                    *                    *                    *

Ilmastotyö ei suinkaan ole vain päästöjen vähentämistä ja bisnesmahdollisuuksia. Tähänastisista hillintätoimista huolimatta ilmastonmuutos on jo täällä. Sopeutuminen säiden ääri-ilmiöihin, kuten myrskyihin ja tulviin, nousee yhä tärkeämpään rooliin päätöksenteon eri tasoilla, oli kunnalla ilmastostrategiaa tai ei.

Marja Honkakorpi, päätoimittaja

Artikkeli on Kuntalehden 11/2017 pääkirjoitus. Lehden teema on asuminen ja ympäristö.