Kuntaliiton roolista on käynnistynyt jälleen aktiivinen keskustelu. Pormestari Jan Vapaavuori, kok., kyseenalaisti Helsingin jäsenyyden liitossa, juuri uuden toimitusjohtajavalinnan kynnyksellä.

Saavatko isot kaupungit rahoilleen vastinetta? Pystyykö Kuntaliitto edustamaan kuntakenttää, jossa erot vain kasvavat? Kentältä kuuluu, että lausuntojen saaminen akuutteihin kysymyksiin on vaikeaa. Liittoa ja väistyvää toimitusjohtajaa Jari Koskista, kok., on suomittu harmaudesta ja näkymättömyydestä.

Valtioneuvoston kanslian kaksi vuotta sitten julkaisemassa raportissa “Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa” virkamiehet kuitenkin nostivat Kuntaliiton supervaikuttajien kärkeen. Raportti perustui Helsingin yliopiston toteuttamaan hankkeeseen. Selvityksessä Kuntaliiton katsottiin pääsevän muita paremmin lakien ja asetusten valmisteluun mukaan. Se sai ykköspaikan myös eniten virkamiesten kanssa epävirallisessa vuorovaikutuksessa olevana järjestönä. Viime vuonna Kuntaliitto teki 200 erilaista edunvalvontatoimenpidettä ja antoi 250 lausuntoa. Eduskunta- ja ministeriökuulumisiakin kertyi 80.

         *                  *                  *

Kritiikki yltyy, koska sote- ja maakuntauudistuksella myllätään kuntien tehtäviä. Varsinkin suuret kaupungit ovat tyytymättömiä hallituksen esityksiin. Myös Kuntaliitto on painottanut kuntien ja maakuntien erilaisuutta ja korostanut, että yhden rakenteellisen ratkaisun luominen historian suurimmassa reformissa on liki mahdotonta. Se on vaatinut, että kunnat voisivat osallistua palveluiden tuottamiseen. Kuntaliitto on vastustanut myös työllisyyden hoidon siirtämistä kokonaan maakuntien vastuulle. Hallitus ei tunnu ottavan asiantuntijalausuntoja kuuleviin korviinsa.

Helsinki pystyisi eittämättä hoitamaan edunvalvontansa yksinkin. Kokoomuslaiset johtajat istuisivat kolmella eri puolella pöytää. Sekä Helsingin että Kuntaliiton neuvotteluasemat suhteessa valtioon heikkenisivät. Kahtiajako Helsingin ja muun maan välillä kasvaisi, kun Helsinki jättäytyisi pois Kuntaliiton verkostoista ja kehityshankkeista. Ne kun pitävät yhteyksiä yllä eri kokoisten kuntien, seutukuntien ja kaupunkien välillä. Erilaisuuden ja kokonaisuuksien ymmärtäminen sekä aktiivinen vuorovaikutus ovat koko maan etua ajavan lainsäädännön taustalla, lukuisista jännitteistä huolimatta – ja juuri siksi.

         *                  *                  *

Kuntaliitto viestii vahvasti kuntien elinvoiman kehittämisestä. Myös järjestön oman kestävän tulevaisuuden varmistaminen edellyttää rohkeutta uudistua ympäröivän maailman mukana, jotta supervaikuttajan asema säilyisi. Helsingin ei kannattaisi heittää pyyhettä kehään, vaan osallistua toiminnan kehittämiseen liiton sisältä käsin.

Kuntaliiton puurtamisesta tulee joskus mieleen sanonta ”ei tehrä tästä ny numeroo”. Toisin kuin edeltäjänsä, Kuntaliiton tuleva toimitusjohtaja Minna Karhunen lupaa olla näkyvä ja äänekäs johtaja, kaikissa kanavissa. Tämä pieni asia voi muuttaa Kuntaliiton dynamiikkaa yllättävänkin paljon.

Marja Honkakorpi, päätoimittaja

Pääkirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 12/2018

Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.