Kehittämishanke on sana, joka nostaa monen viranhaltijan ja kuntapäättäjän niskakarvat pystyyn. Kunnat ovat haluttuja kehittämistyön kumppaneita ja rahoitusvastuun jakajia. Usein kuntien johtajien luona kulkee tasainen jono hankkeiden ideoijia, jotka käsi ojossa pyytävät rahoitusta hankkeelleen.

Päättäjän rooliksi jää harmillisen usein pelata kokouksessa konsulttijargonin sanabingoa, kun hankkeiden edustajat tulevat esittelemään toinen toistaan uljaampia ideoita.

Osa kunnista on talouspaineessaan tehnyt päätöksen, ettei osallistu hankemuotoiseen kehittämiseen ollenkaan. Päätös on ymmärrettävä tilanteessa, jossa joudutaan karsimaan kaikesta, mikä ei ole ehdottoman lakisääteistä. Joskus ehkä silti kannattaisi istua hetkeksi miettimään hanketyötä kunnan strategisen kehittämisen näkökulmasta.

Uusia malleja voi kehittää ja testata
hankerahoituksella

Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastoissa on jaossa 2,6 miljardia euroa kehittämisrahaa kaudelle 2014–2020. Näistä varoista puolet tulee EU:lta ja puolet on Suomen omaa julkista rahoitusta.

Tuolla summalla olisi mahdollista parantaa arkisia palveluja monella tavalla tai luoda kuntalaisille uusia osallistumisen kanavia. Keskeinen rahoituskanava tähän ovat Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja viiden hankkeet, jotka kohdistuvat sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen ja köyhyyden torjuntaan. Tämän aihepiirin hankkeita on jo yhteensä 207. Voimavaroja löytyy silti edelleen.

Kuntien rooli ja toiminta ovat isossa murroksessa. Sote- ja maakuntauudistusten myötä kunta palaa lähemmäksi juuriaan. Kun palvelujen järjestämisvastuu pienenee, ihmisten arjen sujuvuus ja kunnan elinvoiman vahvistaminen korostuvat entisestään.

Kuntaliitto julkaisi hiljattain tulevaisuuden kuntaa ruotivan suurteoksen. Sen kirjoittajat muistuttavat, että kunta ei muutu itsessään. Kunnallinen itsehallinto tarvitsee päivitystä ja tietoista uusiutumista. Uusia toimintamalleja on mahdollista kehittää, pilotoida ja testata hankkeiden avulla.

Tutkimus palvelee kehittämistyötä

Tarvitsemme kuntia jatkossakin hyvän elämän mahdollistavina yhteisöinä, joihin myös syrjään jääneet ja unohdetut voivat liittyä. Elinvoimainen yhteisö muodostuu aktiivisista yksilöistä. Vastuun ottaminen omasta ja läheisten hyvinvoinnista edellyttää toiveikkuutta ja motivaatiota. Motivaatio syntyy, kun ihminen näkee jonkin asian mahdolliseksi.

Kuinka kunnissa ja tulevissa maakunnissa pystytään vahvistamaan ihmisten motivaatiota ja uskoa tulevaisuuteen? Tähän aiheeseen kaivataan näkemystä uusilta päättäjiltä. Kun oma tavoite ja tahtotila on kirkastettu, välineitä sen toteuttamiseen voidaan lähteä etsimään hankerahoituksen avulla.

Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:n hankkeet tähtäävät ihmisten osallisuuden edistämiseen tai huono-osaisuuden torjumiseen. Diakonia-ammattikorkeakoulussa on kehitetty toimintamalli, jossa tutkimustieto ja kehittämistoiminnan tuki on pyritty nivomaan yhteen uudenlaista kehittämisotetta luovalla tavalla. Toimintamalli on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtamaa valtakunnallista Sokra-koordinaatiota.

Etsitään ratkaisuja todellisiin ongelmiin

Sokran tutkijat ovat selvittäneet huono-osaisuuden ilmentymiä eri alueilla  ja erilaisista näkökulmista.  Tilastollinen tarkastelu antaa monessa tapauksessa tukea sille tiedolle, jota kunnissa ja eri alueilla on havaittu arjessa. Tutkimuksen tulokset voivat osaltaan herätellä pohtimaan, kannattaisiko kehittämistyötä kohdistaa johonkin keskeisimmistä huono-osaisuuden ongelmista tai osallisuuden puutteista.

Sokran aluekoordinaattorien työhön kuuluu hankkeiden suunnittelun ja käynnissä olevien hankkeiden tukeminen. Tutkimuksen kautta voidaan suunnata hankkeita vastaamaan todellisia tarpeita. Tavoitteena on vahvistaa hanketyötä, joka on perusteltua ja suunniteltua. Näin myös hankkeista saatavat hyödyt ovat huomattavia.

Sokra tarjoaa myös mahdollisuuden tarkastella asioita laajemmin koko Suomen tasolla. Verkostojen ja yhteistyötahojen yhteen saattaminen on myös osaltaan aluekoordinaattorien tehtäviä. Tiedot hankkeiden hyviksi todetuista palvelumuodoista viedään suoraan sosiaali-ja terveysministeriön edustajille. Vastaavasti tiedotus ministeriöstä hankkeisiin välittyy nopeasti aluekoordinaattoreiden avulla. Kokonaisuudessaan Sokran koordinaatio tuo suunnitelmallisuutta ja tätä kautta tehokkuutta hanketyöhön.

Hankkeet toimivat mainiosti strategisen kehittämisen työkaluina kunnille ja myös tuleville maakunnille. Niiden avulla voidaan kehittää uusia toimintatapoja ja saada aikaan tulosta. ESR toimintalinjan 5 hankkeet rahoittavat itsensä 70–80 %. Kuntien omarahoitusosuudet ovat vastaavasti usein 20–30%. Tuolla omarahoitusosuudella kunnat saavat vastinetta rahoilleen tilanteessa, jossa eurot ovat muutoin tiukilla.

TEKSTI:

MARJO PULLIAINEN, aluekoordinaattori, Diakonia-ammattikorkeakoulu

HANNA MOILANEN, asiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä

Luitko jo?