Taas aikalisä
Vanha sanonta on, että politiikkaa tehdään ajassa – ja hyvä niin. Mutta nyt tiimalasia on käännetty jo niin moneen kertaan että tulee mieleen ”vanhat hyvät ajat”.
Esko Ahon, kesk., pääministeriaikana pantiin yliopistomiehet Ilkka Niiniluodon johdolla miettimään maan tulevaisuutta. Nyt on tilattu Pekka Himasen konsulttifirmalta samaa, mutta muuta ei tiedetä kuin vajaan miljoonan lasku.
Tyhmähän ei ole se joka laskun kirjoittaa, vaan se joka laskun maksaa.
Vaikka sota ei yhtä miestä kaipaa, niin valtiontalouden tasapainottaminen kaipaa uutta Raimo Sailasta. Sailas lähti eläkkeelle kunniantorvet soiden ja kiitettynä; Suomi on kuin onkin edelleen luottoluokitukseltaan kolmen A:n maa. AAA-luokassa kelpaa olla, mutta kuten aina, vahvan käden irtaannuttua, kritiikkikin alkaa.
Sailaksen lähdön jälkeen myös yksi aikakausi päättyy. 1990-luvun lama teki Sailaksesta korvaamattoman totuudenpuhujan; hänen leikkauslistansa ovat käsite vieläkin. Valtiontalous piti tasapainottaa hinnalla millä hyvänsä. Lamavuosina Sailas oli valtiovarainministeriön budjettipäällikkö, apunaan hänellä oli Erkki ”Leuka” Virtanen ja myöhemmin Timo Viherkenttä. Molemmat aikanaan myös VM:n budjettipäälliköitä. Nyt Virtanen jatkaa TEM:in kansliapäällikkönä ja oikeustieteen tohtori Viherkenttä Kevan varatoimitusjohtajan tehtävän jälkeen KHO:n hallintoneuvoksena ja Kulttuurirahaston puheenjohtajana. Kovasta kolmikosta enää kaksi jatkaa aktiivisessa työelämässä.
Sailaksen katu-uskottavuus on omaa luokkaansa. Hän tietää mistä puhuu, kun puolustaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Ei Nivalassa syntyneen seitsenlapsisen perheen poika, joka kansakoulussa kävi luokan edessä pokkaamassa kunnan myöntämät kumiteräsaappaat, olisi koskaan päätynyt Senaatintorin laidan työhuoneeseen ilman ilmaista koulutusta.
Hän katseli koulupoikana, kun isä muiden työttömien kanssa kaivoi kunnan hätäaputöinä syvää ojaa paljaat selät höyryten 15 asteen pakkasessa. Opiskelunsa hän rahoitti kesätöillä; olemalla maamittarin apuri tai ”tolppa-apina” sähköyhtiön linjatöissä.
Rajatonta ilmaista opinto-oikeutta hän ei ymmärrä ollenkaan.
– Se on johtanut siihen, että yliopistoissa elelee elämäntapaintiaaneja, tuhahtaa Sailas. Velipoika Harri Sailas on Ilmarisen toimitusjohtaja.
Raimo Sailaksen henkilökuvaa täydentää myös hänen toimintansa Sitran hallituksen puheenjohtajana ja sitä kautta Sitran järjestämien Talouspolitiikan johtamiskurssien ylimpänä isäntänä. Kursseille kutsuttiin talouselämän, politiikan ja järjestöjen nuorehkoja ”lupauksia”.
Mausteeksi kursseille otettiin myös pari median edustajaa. Tämän kirjoittaja osallistui vuonna 1998 kurssille numero 49. Kurssien keskeinen idea oli hallituksen muodostaminen ja ennen kaikkea tasapainoisen, työttömyyttä vähentävän valtion budjetin tekeminen. Apuna saatiin käyttää VM:n silloista, aika alkeellista tietokoneohjelmaa, jolla simuloitiin muun muassa verotuksen muutosten vaikutusta valtiontalouteen.
VM itse käytti samaan aikaa budjetinteossa jalostetumpaa ohjelmaa, joka pystyi paremmin jäljentämään oikeaa todellisuutta.
Pörssikauppaa opettivat oikeat meklarit, ja muistini mukaan pärjäsin siinä pelissä silloin paljon paremmin kuin nykyisen salkkuni hoidossa. Kurssille 49. osallistui myös muuan Savosta Helsinkiin muuttanut nuorimies, joka nykyisin on varmasti tunnetuin kurssilainen; Pohjola Pankin pääjohtaja ja Finanssialan Keskusliiton puheenjohtaja, vuorineuvos Reijo Karhinen.
Raimo Sailas piti valtion talouspolitiikkaa rautaisessa otteessa 1990-luvun lamasta lähtien. Hän teki sen julkisuutta pelkäämättä, mutta usein myös julkisuuden kautta. Suomalaisilla on selittämätön viehtymys ”isä-ääniin”, jotka varoittavat velasta ja holtittomasta elämästä. Tästä suosiosta ovat nauttineet niin Mauno Koivisto, Raimo Sailas kuin Sauli Niinistökin.
Hallitus kokoontuu ensi kertaa vuosikymmeniin maaliskuussa ilman Sailasta tarkastelemaan tulevaa talouspolitiikkaa.
Kolmen A:n kerhossa pysyminen kertoo, että markkinat uskovat yksinkertaiseen kamreeritalouteen. Monimuotoiseen, lähtökohdiltaan keynesiläiseen, talouspolitiikkaan suhtaudutaan varauksellisesti, vaikka se onkin selvästi tulossa muotiin.
Pitää taas odottaa kolme viikkoa hallituksen päätöksiä.
Elämme kiinnostavia aikoja ✦
