Kansanedustaja Timo Vornasen tapaus osoittaa, miten hampaaton lainsäädäntö on, kirjoittaa julkisoikeuden dosentti
Perussuomalaisten kansanedustajan Timo Vornasen (kuvassa) epäillään ampuneen Helsingin keskustassa perjantaina aamuyöllä. Poliisi tiedotti välikohtauksesta lauantaina, mutta ei voinut vahvistaa epäillyn henkilöllisyyttä. Kuva: Pirjo Tuominen/Eduskunta
Kansanedustaja Timo Vornasen (ps.) yöllinen baarireissu nostaa jälleen kerran esiin, miten hampaaton nykyinen kunta- ja aluelainsäädäntö on suhteessa niin luottamustehtävässä kuin sen ulkopuolella tapahtuneisiin rikkomuksiin.
Mediatietojen mukaan Joensuussa pohditaan, miten kaupunki tulee reagoimaan epäiltyyn ampumiseen. Keinot kuitenkin taitavat olla vähissä. Vornanen on kaupunginvaltuuston jäsen.
Kuntalaissa säädetään toimivallasta koskien luottamustoimesta pidättämistä tilanteissa, joissa mahdollinen teko on tapahtunut luottamustoimen ulkopuolella. Säännös kuitenkin mahdollistaa kunnalle toimimisen vasta kun luottamushenkilö on asetettu syytteeseen.
Lue myös: Näin kuntalaki suhtautuu luottamushenkilöön kohdistuvaan rikosepäilyyn
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Nämä edellä mainitut tilanteet poikkeavat lain kohdista, joissa luottamustoimesta tai virantoimituksesta pidättäminen on mahdollista jo tutkinnan ajaksi silloin, jos kyse on luottamustoimessa tai virkatoiminnassa tehdystä teosta.
Kaikki asiaa koskevat kolme säännöstä ovat muutenkin ongelmallisia. Ensinnäkin yksi pykälistä mahdollistaa siis vain toimet syytteen jälkeen vain oikeudenkäynnin ajaksi. Sen jälkeen taas luottamustoimesta erottamiseksi edellytetään vähintään kuuden kuukauden vankeutta. Pienemmällä rangaistuksella selviävää ei voida erottaa esimerkiksi valtuustosta lainkaan, muistakin elimistä vain erottamalla kaikki muutkin jäsenet.
Toisekseen ongelmia on pykälässä, joka ei mahdollista virkarikoksista tuomittujen erottamista. Logiikka on, että asia hoituisi rikoslain viraltapanosäännöksiä soveltaen, mutta ne soveltuvat vain harvoihin tilanteisiin.
On hyvin mahdollista, että luottamustoimessa rikokseen syyllistynyt siis jatkaa, mutta taas kuuden kuukauden vankeuteen tuomittu erotetaan. Viranhaltijoiden osalta taas sovelletaan normaaleja irtisanomis- ja purkamissäännöksiä niiden rajoitukset huomioiden.
Tähänkin liittyy ongelma kaksoisrangaistavuuden kiellon näkökulmasta.
Kolmannekseen kuntalaissa on ihan oma logiikkansa suhtautumisessa virkarikoksiin. Kun esitutkintalaki lähtee siitä, että esitutkinta tulee käynnistää syytä epäillä -kynnyksen ylittyessä, velvoittaa kuntalaki tuolloin vasta pyytämään selvitystä ja ehkä ilmoittamaan valtuustolle.
Rikosilmoitus tulee tehdä vasta kun kyse on ilmeisestä virkarikoksesta. Epäselvää toki on, että miten kunta voi ilman esitutkintavaltuuksia tällaisen havainnon tehdä.
Samat ongelmat löytyvät myös aluelaista. Ongelmien ratkaisemiseksi tulisi laskea virkarikosten ilmoituskynnys esitutkintalain tasolle, laajentaa rikosperustainen erottamistoimivalta kaikkiin rikoksiin ja laajentaa pidättämissäännökset tutkinta-ajalle tarvittaessa jollain korkeammalla kynnyksellä.
Matti Muukkonen
Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori, julkisoikeuden dosentti ja hallinto-oikeuden dosentti.
Lisää aiheesta: Valtuustoryhmän puheenjohtaja: Vornasen kohtalon ratkaisee puolueen päätös
Lue myös:
Hyvä kirjoitus.
Näitä irtisanomisiin liittyviin lakeihin on hallituksen esityksissä suunniteltu huomattavia helpotuksia, joten samaa voisi esittää myös luottamustehtäviin!!!!