Hallintovaliokunta: Kuntaliitos keino eikä tavoite

Hallintovaliokunta sanoo hallituspuolueiden edustajien enemmistön voimin hallituksen kuntatiedonannosta laatimassaan mietinnössä, että kuntauudistuksen avulla voidaan luoda edellytykset palvelujen kehittämiselle, kuntien elinvoiman vahvistamiselle sekä vahvistaa kuntatalouden vakautta ja ennustettavuutta.

–Ennen kaikkea kysymys on siitä, että kansalaisten peruspalvelut kyetään turvaamaan koko maassa, valiokunta korostaa.

Oppositio eli perussuomalaiset ja keskusta ovat eri mieltä. Molemmat ovat jättäneet mietintöön vastalauseen, jossa esittävät hallitukselle epäluottamusta.

Eduskunta keskustelee kuntauudistuksesta jälleen ensi keskiviikkona ja äänestää hallituksen luottamuksesta ennen juhannuksen viettoon lähtöään torstaina.

Vahvaa peruskuntaa ei määritellä

Perussuomalaiset pitää vastalauseessaan hallituksen markkinoimaa vahvaa peruskuntaa käsitteenä vielä jäsentymättömänä.

Perussuomalaiset toteavat, että vahvan peruskunnan määrittely on ongelmallinen työssäkäyntialuetta pidettäessä kunnan pohjana. Mikäli kunnan halkaisijaksi tulee noin 160 kilometriä ne ovat maantieteellisesti laajoja ja lisäävät reuna-alueitten demokratiavajetta, puolue katsoo.

Keskusta vetoaa vastalauseessaan valiokunnan kuulemiin asiantuntijoihin, jotka toivat esiin lukuisia tutkimuksia, joiden mukaan suuriin työssäkäyntialueisiin perustuva kuntarakenne näyttäisi ainakin Etelä-Suomessa olevan ristiriidassa hallituksen tehokkuustavoitteen kanssa.

–Siellä pienet ja keskisuurina pidettävät kunnat ovat kaikkein tehokkaimpia. Asiantuntijat pitivät yllättävänä, että suurkuntahankkeessa erityisesti suurten kaupunkien kokoa halutaan kasvattaa edelleen, vaikka ne eivät ole tehokkuustilastojen kärjessä, keskusta sanoo.

Keskustan mielestä hallitus ei voi välttyä pakkoliitoksilta, jos takarajana on vuosi 2017.

(KL / STT / Olli Kemppainen)

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä