Hankintojen työllistämisehdon soveltaminen työlästä – kaikkiin hankintoihin sitä ei tulekaan soveltaa
Töitä muun muassa pitkäaikaistyöttömille pyritään saamaan työllistämisehdon avulla. Kuva: Miska Puumala
Julkisten hankintojen työllistämisehdon käyttö on jäänyt pienimuotoiseksi. Aiemmin tässä kuussa julkaistun selvityksen mukaan ehdon soveltaminen koetaan työlääksi. Sen käyttö ei ole vakiintunut eikä sen mukaanotto helpottunut.
Osassa kuntia ehtoa kuitenkin käytetään, mutta ”laajentamispotentiaalia on”, huomautetaan selvityksessä.
– Kaikkein keskeisintä on nyt pohtia, millaisiin hankintoihin työllistämisehto sopii ja mihin ei. Ehtoa ei pidäkään pyrkiä soveltamaan kategorisesti kaikkiin hankintoihin, kertoo Owal Groupin Olli Oosi.
Owal Group teki selvityksen valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton toimeksiannosta.
Oosi korostaa, että työllisyyden parantamisessa hankintojen työllistämisehto on vain yksi eikä edes varsinainen yleinen työllisyyspoliittinen keino. Joihinkin tilanteisiin se silti sopii hyvin.
Kaavamaisia ja yksityiskohtaisia ehtoja
Selvityksen mukaan ehdon käyttämisessä on koko joukko ongelmia. Työllistämisehdon käytännön toteutuksista ja mahdollisuuksista ei ensinnäkään ole tarpeeksi tietoa.
Ehdon sisällyttäminen hankintoihin vaatii työtä suunnittelussa ja ennakkovalmisteluissa sekä näitäkin enemmän palveluntuottajan tuen ja työllistämisen vaiheessa. Selvitys huomauttaa, että työmäärää voi selittää kokeiluvaihe.
Työllistämisehdon järjestelmä ei myöskään ole ehtinyt integroitua perusrakenteisiin.
Lisäksi ehtoja pidetään liian kaavamaisina ja yksityiskohtaisina. Myös ehtojen tulkintaa pidetään vaikeana.
Työllistämisehdon käyttöä ovat rajoittaneet myös ennakkoluulot ja asenteet.
”Hankintaehtoja katsottava laajasti”
Selvityksessä ratkaisuiksi ehdotetaan muun muassa ”mallikirjastoa”, jossa esiteltäisiin erilaisia hankintatyyppejä.
Myös keskustelua tulisi palauttaa laajemmin hankintojen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Hankintayksikköjä pitäisi myös tukea vastuullisten hankintojen toteutuksessa.
Selvitys toteaa, ettei hankintayksiköiden ole helppoa tarkastella yksinään työllistämisehtoa, sillä vastuullisia hankintoja on väistämättä katsottava laajemmin – sekä mikä soveltuvista asioista sopii parhaiten mihinkin hankintaan.
Oosi muistuttaa, että hankinnoissa on paljon muitakin päämääriä, kuten esimerkiksi hiilineutraalius tai muut ympäristötavoitteet. Hankkijan onkin mietittävä, mikä ehto on missäkin sopivin. Sosiaalisissa tavoitteissa voi olla muitakin toteutettavia vaihtoehtoja.
Suomen Yrittäjät on kritisoinut työllistämisehdon käyttöä, sillä järjestön mukaan se saattaa rajata pienet yritykset pois kilpailutuksista. Järjestö onkin kommentoinut, että hankintayksiköitä ei pidä velvoittaa käyttämään työllistämisehtoa.
– Emme löytäneet selvitystä tehdessämme todistusaineistoa siitä, että jokin yritys olisi jättänyt tarjouksen tekemättä ehdon takia. Spekulaatioita kyllä pyöritellään. Toisaalta voi olla, että koska ehdon käyttö on vielä pienimuotoista, tällaiset tapaukset ole tulleet toistaiseksi ilmi, Oosi sanoo.
Oppisopimukset, harjoittelut ja kokeilut hyödyntämättä
Miten tästä kannattaisi jatkaa?
– Julkisia hankintoja tekevillä on hyvin erilaisia lähtökohtia. Osa ei ole kuullutkaan työllistämisehdosta, osa on tottuneempia käyttäjiä. Tarvitaan tiedon sekä hyvien käytäntöjen jakamista. Kehittämistä on kaikilla.
Hän huomauttaa, että työllistämisehtoa ei ole juuri hyödynnetty oppisopimuksissa, harjoitteluissa tai työkokeiluissa. Näiden ansiosta myös nuoria saataisiin mukaan.
Tähän mennessä on huomattu, että ehdon käyttö on totuttanut työnantajia esimerkiksi vieraskielisen työvoiman käyttöön ja ylipäänsä uusien kohderyhmien miettimiseen.
– Suhtaudun itse ehdon käytön lisäämiseen varovaisen myönteisesti. Edelleen kuitenkin korostan, että sen käytön sopimista eri hankinnoissa pitää mietti tarkkaan.
Lue lisää
Työllistämisehto hankinnoissa Selvitys nykytilasta, haasteista ja ratkaisuista
Lakiklinikka Näin työllistetään hankinnoilla
Urakkaan mukaan vain työllistämällä – Järvenpään kokeilu kiinnostaa
Kuntien hankinnat teemana Kuntalehden toukokuun numerossa, joka ilmestyy 4.5.2022.
