Osatyökykyiset ripeästi töihin – hankintoihin työllistämisehdot mukaan, työnantajille tuhdimpaa rekrytointipalvelua
Arvioiden mukaan Suomessa on 50 000–60 000 vähintään osittaiseen työskentelyyn riittävän työkykyistä osatyökykyistä ihmistä, jotka myös haluaisivat töihin. Kuva Ville Miettinen
Osatyökykyisten työllistämiseksi on käynnissä lukuisia hankkeita eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa selvitetään parhaillaan toimivia keinoja osatyökykyisten palvelujen kehittämiseen ja työllistymiseen.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten erityisasiantuntija Katja Heiskanen kertoo, että alueella on käynnissä tai käynnistymässä useita pilotteja osatyökykyisten työllistymiseksi.
Hän huomauttaa, että piloteista eniten huomiota on herättänyt alihankintamallin pilotti, jossa Eksote myy työvalmentajan johdolla tuotetun palvelun ja maksaa ryhmässä työskenteleville palkan. Kokeilu tehdään Imatran työvalmennuskeskuksessa.
– Tarkoitus on, että 15 osatyökykyistä työllistyy pilotin avulla, Heiskanen kertoo.
Pilotissa on useita kokeilujaksoja, ja niistä ensimmäisessä työnantajina mukana ovat New Port Imatra -venesatama ja isännöintitoimisto Ruokolahden Leijona.
Ensimmäisen jakson aikana alihankintanamallilla on tehty erilaisia siistimis- ja kunnostustöitä.
Työllistämisehto hankintoihin
Mitä osatyökykyisten työllistymisestä on tähän mennessä opittu, millaisella toiminnalla on kaikkein suurimmat vaikutukset?
Työmarkkinaneuvos Tuija Oivo TEMistä huomauttaa, että keskeistä on ollut ymmärtää ja poliittisesti hyväksyä, kuinka isosta kokonaisuudesta on kyse. Samanaikaisesti on otettava huomioon etuusjärjestelmän, palvelujärjestelmän ja työmarkkinoiden näkökulmat sekä näiden yhteys.
Hallitus onkin käynnistänyt työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisen työkykyohjelman.
– Olemme etenemässä kaikissa näistä jonkin verran, vaikka sosiaaliturvan uudistaminen on valtavan iso urakka. Esimerkiksi palkan ja etuuksien yhteensovittamista pyritään kuitenkin kiirehtimään.
Mutta jo nykyisellään voidaan edetä vauhdikkaammin. Oivo haluaisi herättää kuntapäättäjät miettimään, kuinka kunnissa voitaisiin nykyistä järjestelmällisemmin käyttää julkisia hankintoja osatyökykyisten työllistämiseen.
– Jos tarjouspyyntöön sisällyttää työllistämisehdon, se ei maksa muuta kuin vaivan lisätä ehto mukaan.
Oivo sanoo, että etenkin suurissa kaupungeissa työllistämisehtoa on käytetty jo jonkin aikaa mutta että sen käyttäminen on jäänyt melko vaatimattomaksi.
Rahoitusmalleilla voidaan auttaa työnantajia kiinnittämään huomiota osatyökykyisten työllistämiseen. Oivon mielestä ne sopivat Suomeen paremmin kuin kiintiömallit, jotka ovat joissakin maissa käytössä.
Maailmalla on huomattu, että kiintiömalleja kierretään mieluummin vaikka maksetaan sakkoja kuin palkataan työttömiä osatyökykyisiä.
Uudenlainen rekrytointipalvelu yrityksille
TEM tilasi muutama vuosi sitten työnantajaselvityksen, jossa kysyttiin osatyökykyisten työllistämisen esteistä.
– Selvityksestä nousi esiin, että osatyökykyisyys ei ole este vaan ihmisten osaaminen ja motivaatio.
Yrityksissä toivottiin palvelua, jossa työpaikoille saataisiin apua esimerkiksi työtehtävien uudenlaiseen järjestelyyn tai vaikkapa tehtävien pilkkomiseen. Osatyökykyiselle toivottiin työpaikalle valmentavaa tukea.
Työnantajia auttaisi myös, jos he saisivat apua rahoituksen hakemiseen. Esimerkiksi työolosuhteiden järjestelytukea ja palkkatukea on haettava erikseen.
– Työnantajia varten olisi rakennettava kokonaisvaltainen rekrytointipalvelu, jossa hyödynnettäisiin myös järjestökentän erityisosaamista. Osatyökykyiset eivät ole homogeeninen ryhmä. Kun sopiva työ löytyy, ihmiset ovat täysin työkykyisiä.
Oivo pohtii, että kunnissa on hyviä toimintamalleja mutta olemme huonoja skaalaamaan näitä.
Ruotsista mallia
Valtio perustaa osatyökykyisten työllistämiseen uuden yrityksen, Työkanavan. Lakiesitys tästä on siirtymässä eduskunnan käsittelyyn, ja TEMillä on aiheesta tiedotustilaisuus kuluvan viikon torstaina.
Työkanavan esikuvana on ruotsalaisten Samhall-yhtiö, joka on henkilömäärältään Ruotsin suurin työnantaja.
Oivo huomauttaa, että tulevilla hyvinvointialueilla ja sote-keskuksilla on keskeinen rooli saada palvelurakenne toimimaan myös osatyökykyisten työllistämiseksi.
– Hyvinvointialueilla on muistettava, kuinka paljon työllistämisessä tarvitaan monialaista palvelua ja pitkiä polkuja. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömän asiat eivät heti ratkea.
Asiakasvastaavalle uusi malli
Mitä Eksoten alueella seuraavaksi tapahtuu?
Syksyllä uutena kokeiluna alkoi laatukriteereihin perustuva työhönvalmennuksen kokeilu. Kokeiluun ohjataan nyt kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita yhteistyössä TYPin eli työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun kanssa.
Mukana kokeiluun kartoitetaan alueen työnantajia, ja tarkoitus on, että sen aikana saadaan luotua aiempaa keskitetympi työnantajayhteistyömalli.
– Pyrimme siihen, että työllistymisen tuen palvelut ovat tasalaatuiset, mikä auttaa aiempaa nopeampaa työllistymistä. Lisäksi kehitämme kontakteja työnantajayhteisöön.
– Hyödynnämme kokeilussa THL:n työstämää kriteeristöä, jotta saisimme aikaan hyviä mätsejä osatyökykyisten ja työnantajien välille.
Kriteeristön taustalla on IPS-toimintamalli, jonka on todettu soveltuvan kehitysvammaisten, kipupotilaiden, maahanmuuttajien, mielenterveyskuntoutujien ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistymisen tueksi.
Siihen kuuluu muun muassa kunkin työllistettävän ammatillinen profilointi sekä tuki työssä ja työn ulkopuolella.
Osatyökykyisten työllistymiseksi kehitetään myös uutta asiakasvastaavan mallia.
– On tärkeää, että osatyökyky tunnistettaisiin aiempaa paremmin ja että asiakasta voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla.
Koordinoitua yhteistyötä
Heiskanen kertoo, että toimivia työnantajakontakteja on ollut ennen kokeilujakin, mutta yhteistyöstä halutaan aiempaa koordinoidumpaa.
Yritysyhteistyötä tiivistetään esimerkiksi elokuussa aloittaneen työnvalmentajien tiimin avulla. Tiimiin kuuluu ammattilaisia Eksoten vammaispalveluista ja työelämäpalveluista.
Työnantajilta on saatu jo aiemmin hyvää palautetta. Heiskanen kuuli vastikään osatyökykyisen palkanneelta yrittäjältä, kuinka alun perin osatyökykyisenä palkatusta työntekijästä on tullut yksi työntekijä muiden joukossa.
Heiskanen huomauttaa, että kun työhönvalmennukseen osallistuva asiakas tutustuu työhön, mukana oleva valmentaja on työnantajalle vahva tuki työhön perehdyttämisessä.
Seuraavaksi Etelä-Karjalassa käynnistetään työpajoja, joita varten kilpailutettiin ulkopuoliset fasilitaattorit.
Työpajoissa on mukana ammattilaisia eri organisaatoista, myös Kelalta ja TE-toimistosta.
– Haemme ymmärrystä muun muassa siihen, mitä osatyökykyisten prosesseissa vielä pitäisi olla mukana ja miten ammattilaisprosesseja pitäisi konkreettisesti kehittää. Mukana työpajoissa on myös kokemusasiantuntijoita, Heiskanen kertoo.
Jutussa: Osatyökykyiset ripeästi töihin – hankintoihin työllistämisehdot mukaan, työnantajille tuhdimpaa rekrytointipalvelua, työmarkkinaneuvos Tuija Oivon mukaan ”Jos tarjouspyyntöön sisällyttää työllistämisehdon(osatyökykyiset), se ei maksa muuta kuin vaivan lisätä ehto mukaan.”
Asia ei ole todellakaan näin yksinkertainen. Tällä hetkellä työllistämisehtojen käyttö osatyökykyisten kohdalla on kunnissa hiljaista, sillä työllistämisehtojen asettaminen hankintoihin on melko monimutkaista esimerkiksi tietosuojan, yksilönsuojan ja näin ollen ehdon toteutumisen valvonnan vuoksi.
Kun työllistetään osatyökykyisiä pitäisi kulloinkin määritellä hankintaan mikä on osatyökykyisen kriteeri(laaja käsite) ja miten työnhakijan osatyökykyisyys(terveystietoja) todistetaan työnhakuvaiheessa työnantajalle, joka joutuu raportoimaan terveystiedon ehtoa valvovalle hankinnan työllistämiehdon valvojalle, jonka täytyy raportoida vaikuttavuuden mittaamisen nimessä siitä (vielä joissakin tapauksissa TEM:iin yksilöidyt henkilötiedot esiin tuoden esim. Hankinnoilla työllistämisen-pilottikunnat). Paljon kohtia, joissa tietosuoja, yksilönsuoja ja luotettava mittaaminen vaarantuu, koska lainsäädäntö ei oikein tunnista työllistämisehtokuviota hankinnoissa.
Pelkästään terveystietojen ilmi tuominen työnantajalle ja sen tiedon siirto hankinnan valvojalle ja eteenpäin, on ongelmallista yksityisyyden suojan ja tietosuojan kannalta sekä hankinnan vaikuttavuuden ja mittaamisen kannalta.
Työllistämisehdot uudessa hallitusohjelmassa koskettavat myös ja etenkin valtion organisaatioita. Olisikin hyvä nähdä malliesimerkki valtion organisaatiosta, joka on asettanut osatyökykyisten työllistämiseksi työllistämisehdon hankintaansa. Tällaisia ei ole vielä näkynyt.