Hanko uskoi jo selviävänsä
Hankoa on kohdannut sen historian suurin konkurssi. Kaupunki muuttui rakennemuutoksen alueeksi, ja kaupunginjohtaja Jouko Mäkisen mukaan tulevaisuus on täysin sumussa.
Suuri kolaus tapahtui kesän alussa, kun Koverharin terästehdas FNsteel hakeutui yllättäen korkurssiin. Firmaan uskottiin, koska 250 komennusmiestä eri puolilta Eurooppaa teki parhaillaan uutta masuunia tehtaaseen.
Kaupunginjohtaja Mäkinen laskee, että FNsteelin konkurssissa meni ainakin väliaikaisesti lähes 500, eli neljäsosa Hangon teollisuustyöpaikoista.
– Helsingissä suhteellisesti ottaen sama menetys olisi noin 28 000 työpaikkaa, Mäkinen arvioi.
Hangon talousvaikeudet periytyvät koko 2000-luvulta. Alijäämää kertyi pitkään niin, että 2009 sitä oli jo vajaat 12 miljoonaa euroa. Viimein kaksi vuotta sitten valtiovarainministeriö laittoi kaupungin erityistarkkailuun.
Kaupunki sai aikaa vuoteen 2016 saada taloutensa tasapainoon. Ohjelmassa oltiin viime vuonna reippaasti edellä aikataulua; tilikauden tulos oli yli 2 miljoonaa euroa plussalla.
Tulevaisuus ei näytä kaikilta osin synkältä. Kahdenkymmen vuoden kylpylähotellihanke on pidemmällä kuin koskaan ennen.
Kaavat ja rakennusluvat ovat valmiina, jotta noin 100 huoneiston hotellin, kylpylän ja 150 merenranta-asunnon rakentaminen voitaisiin aloittaa.
– Tätä hanketta odotetaan kuin kuuta nousevaa. Se saisi hengen päälle eikä olisi tunnetta, että ollaan kuolemassa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Kavander (sd) huokailee.
Hangossa on totuttu olemaan itsellisiä. Naapuri Raaseporin kanssa yhteistyö ei ole aina sujunut eikä ainakaan yhdistymisestä haluta puhua mitään.
Kavander luonnehtii yhteistyötä Ruotsi-Suomi -maaotteluksi.
– Jos meistä on kiinni, ollaan itsenäisiä. Liitos Raaseporin kanssa ei ratkaise mitään, koska sen tilanne on yhtä huono, ellei huonompi kuin meidän. Jos liitoksiin mennään, pitäisi saada suurempi alue, eli Lohja mukaan, Kavander sanoo.
(KL) Artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan Kuntalehdessä 12/2012.
