Helsingin kantakaupunkiin ei tule pilvenpiirtäjiä
poikkeava ja kauas näkyvä rakentaminen. Käytännössä se usein tarkoittaa
yli 16-kerroksisia taloja.
– Korkea rakentaminen on niin
monisäikeinen asia, että tarvitsemme kaupunkitasoisia periaatteellisia
linjauksia, kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvi
korostaa.
Virasto ehdottaa, että Helsinki jaetaan kolmeen
vyöhykkeeseen. A-vyöhykkeeseen kuuluisi keskusta ja suuri osa
kantakaupunkia, jonne pilvenpiirtäjien korkuisia rakennuksia ei
sallittaisi jatkossakaan.
– Helsingissä on pitkään vaalittu harmonista matalahkoa kaupunkikuvaa,
josta vain muutamat arvorakennukset, kuten kirkkojen tornit, erottuvat
muuta rakennetta korkeampina. Tätä pidetään Helsingin vahvuutena, emmekä
jatkossakaan halua korkeaa rakentamista kaupungin historiallisesti
arvokkaaseen ytimeen, Rajajärvi perustelee.
Vyöhykkeellä B korkea
rakentaminen olisi mahdollista keskeisillä paikoilla, mikäli
rakentaminen täyttäisi kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan liittyvät
kriteerit. Vyöhykkeeseen kuuluisivat muun muassa Keski-Pasila,
Kalasataman keskus ja Jätkäsaari.
Vyöhykkeiden A ja B väliin
sijoittuisi alueita, joilla ympäristöään korkeampi rakentaminen olisi
mahdollista tapauskohtaisen arvioinnin jälkeen. Tähän alueeseen
kuuluisivat Hietalahden altaan ympäristö sekä osia Hanasaaresta ja
Sompasaaresta.
Muut osat Helsingistä sijoittuisivat vyöhykkeelle
C. Tälle alueelle tehtäisiin yleissuunnitelma, jossa osoitettaisiin
korkean rakentamisen toivottavat ja mahdolliset sijoituspaikat
alakeskuksissa, liikenteen solmukohdissa ja kaupungin
sisääntulonäkymissä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee korkean rakentamisen periaatteita kokouksessaan tiistaina 29. marraskuuta.
(KL)
