Ruudin ydinryhmä toivoo tiiviimpää yhteydenpitoa Helsingin kaupunginvaltuuston kanssa, ydinryhmän edustajat Jim Koskinen, Jani Alanen ja Eetu Vienonen sanoivat. (Kuva: Helsinkikanava)

Helsingin kaupunginvaltuusto pohti keskiviikkona keinoja, joilla nuorten ääni voisi kuulua paremmin päätöksenteossa.

Valtuusto käsitteli nuorten tekemiä aloitteita ja keskeytti kokouksensa siksi aikaa, että nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin ydinryhmän edustajat pitivät puheenvuoron ja nostivat mielestään tärkeimpiä teemoja aloitteiden joukosta.

– Ydinryhmä toivoo tiiviimpää yhteistyötä kaupunginvaltuuston kanssa, nuoret totesivat ja viittasivat mahdolliseen puhe- ja läsnäolo-oikeuteen kokouksissa.

Helsingissä ei ole nuorisovaltuustoa toisin kuin monessa muussa kaupungissa ja kunnassa, joissa nuorten edustajilla on myös läsnäolo-oikeus ja puheoikeus kokouksissa.

Keskiviikkona Helsingin kaupunginvaltuusto päätti äänin 43-6 (33 tyhjää), edellyttää, että selvitetään keinoja toteuttaa nuorten läsnäolo-oikeutta ja puheenvuorojen käyttöä valtuuston kokouksissa ja lautakunnissa.

Tulevasta valtuustokaudesta alkaen jokaisella kunnalla tulee olla nuorisovaltuusto tai vastaava elin, jonka kautta nuorten ääni tulee kuulluksi kunnan päätöksenteossa.

Tammikuussa Nuorisovaltuustojen liitto Nuva ry otti terävästi kantaa ja soimasi Helsinkiä siitä, että nuorisovaltuuston puuttuminen merkitsee että nuoria ei osallisteta riittävästi.

Nykyinen Ruuti-vaikuttamisjärjestelmä on avoin kaikille helsinkiläisille nuorille. Sen vaikuttamistapoja ovat muun muassa aloitejärjestelmä, toimintaryhmät sekä osallistuvan budjetoinnin malli RuutiBudjetti.

– Nuorten ääni 650 000 ihmisen kaupungissa välittyy tehokkaimmin järjestelmän kautta, joka korostaa edustuksellisuuden sijaan neuvottelevuutta ja suoraa jokaisen nuoren päätöksentekovaltaa, nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio perusteli tammikuussa, miksi Helsingillä ei ole erillistä nuorisovaltuustoa.

Viime vuonna RuutiBudjetin kautta nuorten asioihin vaikutti Helsingin kaupungin mukaan yli 12 000 yläkouluikäistä. Ruudin aloitejärjestelmän kautta tulleet aloitteet ja palautteet kuitenkin vähenivät viidenneksellä.

Tämä herätti keskustelua myös valtuustossa keskiviikkona.

– Ressun lukion selvityksen mukaan 2 prosenttia oppilaista piti Ruutia toimivana järjestelmänä, muistutti vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalo.

Useat valtuutetut arvioivat, että Ruuti aktivoi mukaan päätöksentekoon lähinnä niitä, jotka ovat muutenkin aktiivisia.

Lähes yksimielisellä päätöksellä Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkona edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta tiedottaa aloitejärjestelmästä Ruuti ydinryhmän ehdotuksen mukaisesti kouluissa sekä tarjota osana koulujen demokratiakasvatusta ohjausta nuorille aloitteiden tekemisessä.

Juttua muokattu 5.5. klo 13.50: Toisin kuin jutussa alun perin sanottiin Ruuti-aloitteet eivät puolittuneet viime vuonna. Ruuti järjestelmästä tehty arvionti toteutettiin jo syksyllä 2016, se ei ole edessä syksyllä 2017 kuten jutussa alun perin kirjoitettiin. 

Linkki Ruudista tehtyy arviointiin

Lue myös:

Nuorten kuuleminen on taitolaji

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*