Hyvinvointialueilla tarvitaan ketteryyttä ja rohkeutta – dynaamiset kyvykkyydet on syytä löytää

Dynaaminen kyvykkyys. Siinäpä sanapari, johon on tähän saakka voinut törmätä enimmäkseen liike-elämän puolella. Mutta samalla tavalla vuodenvaihteessa aloittaneiden hyvinvointialueiden on pystyttävä hyödyntämään tehokkaasti organisaation sisäisiä ja ulkoisia kykyjä ja mahdollisuuksia. Uuden luomiseen tarvitaan uudenlaista ajattelua ja rohkeutta toteuttaa uusia toimintamalleja.

Vaasan yliopistossa tarkistetaan ensi perjantaina harvinaisen ajankohtainen väitöskirja, jonka takaa löytyy kuntapuoleltakin eri tehtävistä tuttu Juha Post. Väitöstutkimuksessaan kunta-alan kokenut ammattilainen on perehtynyt siihen, millaisia dynaamisia kyvykkyyksiä nousi esiin hyvinvointialueiden valmisteluvaiheessa eri puolilla maata.

Tutkimus keskittyi Etelä-Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden valmisteluun.

-Halusin tutkia dynaamisten kyvykkyyksien kehittymistä erilaisilla hyvinvointialueilla, jaoin alueet neljään eri kategoriaan ja valitsin jokaisesta ryhmästä yhden.  Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan alueella lähdettiin täysin nollasta liikkeelle, siellä ei ollut edes sairaanhoitopiiriä pohjalla, Post kertoo.

Pohja on olemassa

Juha Post tunnisti tutkimuksessaan tekijöitä, joista dynaamiset kyvykkyydet koostuvat. Tutkija jakaa ne kulttuurisiin ja rakenteellisiin tekijöihin.

-Alueiden valmistelussa rakenteelliset tekijät, kuten organisaatiorakenne ja strategia, saatiin niin pitkälle, että niiden pohjalta voi syntyä dynaamisia kyvykkyyksiä. Sen sijaan kulttuuriset tekijät, kuten henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja organisaation oppiminen, olisivat tarvinneet enemmän aikaa,

Aika parantaa haavat ja niin on myös dynaamisten kyvykkyyksien suhteen. Kunhan vain alueilla maltetaan tehdä kehitystyötä tulevaisuuteen katsoen, niin organisaatiot kehittyvät ja henkilöstön osaaminen saadaan hyödynnettyä yhteisen hyvän eteen.

-Keskeistä on toiminnan uudistaminen ja miten siinä onnistutaan. Toimintaympäristöjen muutoksessa organisaatioiden on osattava ennakoida muutosta, eikä pelkästään reagoida siihen, mitä on jo tapahtunut. Hyvinvointialueilla tarvitaan uskallusta muuttaa toimintaa ja ennakoida tulevaa, Juha Post korostaa.

Aika ei kaikkeen riittänyt

Ja vaikka kulttuuriset tekijät jäivät hieman jalkoihin hyvinvointialueiden kiivaassa valmisteluvaiheessa, niin niiden merkitys tiedostettiin tutkijan mukaan hyvin johtavien valmistelijoiden keskuudessa.

-Haastatteluissa tuotiin esille, että ne kaikki elementit olivat tiedossa, mutta aika ei vain riittänyt. Vuosi lisää aikaa valmisteluun olisi voinut auttaa, mutta luotan siihen, että ne dynaamiset kyvykkyydet kehittyvät ja nousevat esiin hyvinvointialueilla.

Juha Postin väitöstutkimuksen teemahaastatteluissa tuli ilmi alueiden erilaiset lähtökohdat. Pohjois-Karjalassa oli sote-palvelut jo keskitetty valmiiksi Siun soten alle, Pohjois-Pohjanmaan toiminnassa näkyy yliopistollisen sairaalan vaikutus, Etelä-Pohjanmaalla rungon muodosti sairaanhoitopiiri ja Länsi-Uusimaa lähti liikkeelle puhtaalta pöydältä.

-Kiire oli suunnaton, mutta se näkyi eri tavalla erilaisilla alueilla. Siun sotella keskityttiin erityisesti joustavaan siirtymään uuteen organisaatioon. Länsi-Uudellamaalla taas voidaan tehdä rohkeampia ratkaisuja, kun ei ole mitään vanhaa rakennetta kahlitsemassa, Juha Post arvioi.

Juha Postin väitöstutkimus ”Dynaamisten kyvykkyyksien syntyminen ja kehittyminen hyvinvointialueidenvalmisten yhdessä: Kyvykkyysperusteinen näkökulma julkishallinnon organisaation muutosprosessiin” tarkistetaan perjantaina 14.4. Vaasan yliopistossa.

Juha Post on toiminut kuntasektorilla muun muassa Lapuan kaupungin hallintojohtajana ja Vaasan sairaanhoitopiirin hallintojohtajana. Lisäksi hän on työskennellyt hallitussihteerinä eri ministeriöissä. Nykyään hän toimii Ami-säätiön hallintojohtajana.

Linkki Juha Postin väitöstutkimukseen