Hyvinvointialueyhtiöön toivotaan kaikki alueet mukaan – Mitä vähemmän osallistujia, sen kalliimpaa mukana oleville

Uusi Hyvinvointialueyhtiö alkaa tehdä samanlaista työtä hyvinvointialueiden kanssa kuin mitä Kuntaliitto tekee kuntien kanssa.

Kuntaliitto tiedotti lokakuun lopulla perustavansa Hyvinvointialue Oy:n, joka tarjoaa palvelujaan hyvinvointialueille.

Pirkanmaan hyvinvointialueen muutosjohtaja Jukka Alasentie kertoo, että yhtiöllä on kolme keskeistä tehtävää: lainsäädäntöön vaikuttaminen, neuvonta ja verkostoituminen.

Alasentie on valittu yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi.

– Emme osaa vielä sanoa, kuuluuko yhtiölle myös lobbausta ja kokonaisedunvalvontaa. Tämä selviää myöhemmin, Alasentie sanoo.

Kun mukaan tulevat hyvinvointialueet ovat selvillä, alkavat selvitä myös hyvinvointialueiden tarpeet sekä se, kuinka yhtiö voi näihin tarpeisiin vastata.

Joulukuussa alkaa hyvinvointialueille, HUS Yhtymälle ja Helsingin kaupungille suunnattava maksullinen osakeanti.

Onko nyt tarkoitus mainostaa osakeantia ja kilautella siitä hyvinvointialueiden päättäjille?

– Teimme jo työvaliokuntakierroksen ja keskustelimme yhtiöstä johtajien kanssa. Palaute oli, että tästä mennään eteenpäin. Enää ei siis tarvitse erikseen kilautella.

Alasentie kertoo, että seuraavaksi on saatava kuntoon osakeantimateriaalit ja osakassopimukset.

Entä sitten, jos kaikki hyvinvointialueet eivät tulekaan mukaan?

– Jos yksi tai kaksi jättäytyy ulkopuolelle, tilanne ei muodostu vielä vaikeammaksi. Mutta mitä vähemmän osanottajia on, sitä kalliimmaksi mukanaolo käy muille.

Alasentie toivoo, että prosessi etenee joustavasti ja rakentavasti, koska tarpeita on paljon.

Hurjan pitkä yhdyssana Hyvinvointialueyhtiö saattaa sekin saada vielä napakamman muodon.

Neljän kuukauden osakeanti

Kuntaliiton johtava lakimies Johanna Sorvettula toimii yhtiössä määräaikaisena toimitusjohtajana ennen uuden yhtiön johdon valintaa.

Kun hyvinvointialueet ovat osakeannissa merkinneet yhtiön osakkeita ja ovat tulleet Hyvinvointialueyhtiön omistajiksi, he valitsevat yhtiön varsinaisen toimitusjohtajan ja hallituksen.

Sorvettula kertoo, että osakeannista tehdään neljän kuukauden mittainen, jotta kaikki hyvinvointialueet ehtivät tehdä päätöksensä

Hänen mielestään hyvinvointialueiden tärkein hyöty uudesta yhtiöstä liittyy lainvalmisteluun. Sitä varten tarvitaan yhteisiä verkostoja ja työryhmiä.

– Hyvinvointialueet saavat yhtiöstä yhteisen edunvalvojan, jolla on vahva osaaminen lainsäädäntöön vaikuttamisessa ja juridiikassa.

Sorvettula huomauttaa, kuinka yhden lain synnyttämiseen voi mennä neljästä kahdeksaan vuotta. Kun sitä on valvomassa Hyvinvointialueyhtiön edustaja, tieto lain etenemisestä kulkee häneltä kaikille alueille. Hyvinvointialueyhtiö myös kerää alueiden palautteet ministeriöihin kannanottoja varten.

– Lainsäädäntöön vaikuttaminen ja muutoksen tuki kulkevat mielestäni käsi kädessä, toista ei ole ilman toista. Verkostotyössä saadaan paljon tietoa toinen toisiltamme, Sorvettula sanoo.

Yhtiöön on siirtymässä ammattilaisia Kuntaliiton nykyisestä sote-yksiköstä.

– Palveluja kehitetään jatkossa hyvinvointialueiden tarpeiden mukaan.

Kuntaliiton tavoin myös Hyvinvointialueyhtiöön on tulossa ruotsinkieliset palvelut.