Ikäihmisten asumispalveluiden kilpailutukset ovat kehittyneet viime vuosina. Hoidon laatua on korostettu entistä enemmän, ja asiakasta pyritään hoitamaan mahdollisimman pitkään samassa hoitopaikassa. Tästä huolimatta asiakkaan asema ja vaikutusmahdollisuudet eivät ole kuitenkaan kehittyneet eikä asiakkaan kuntoisuutta oteta kilpailutuksissa huomioon.

Asiakkaan mahdollisuudet vaikuttaa hoitopaikkansa sijaintiin tai palveluntuottajaan eivät toteudu. Vaikka hoidon tarpeessa voi olla kymmenien prosenttien eroja, kaikkien asiakkaiden hoito lasketaan samanhintaiseksi.

Vuosina 2007 ja 2008 tutkituissa ikäihmisten asumispalveluiden kilpailutuksissa siirryttiin käyttämään ehdottomia laatukriteerejä, jotka palveluntuottajan oli täytettävä päästäkseen kilpailuun mukaan. Uusilla menettelyillä on laatua voitu ohjailla aiempaa enemmän. Toteutuneen laadun ongelmiin puuttuminen on hankalaa.

Yksityisten ja kunnallisten palveluntuottajien vertailussa yksityisillä palveluntuottajilla oli henkilöstöä asiakasta kohden enemmän kuin kunnallisissa palveluissa. Myöskään toteutuneen hoidon laadussa ei yksityisellä puolella ollut ongelmia. Samalla kuitenkin yksityisen hoidon kustannukset olivat korkeat.

Kustannuksia selitti henkilöstömäärä ja yksiköiden koko. Todennäköisesti myös se, että asiakas pyritään hoitamaan mahdollisimman pitkään samassa hoitopaikassa, vaikuttaa kustannuksiin. Kun asiakkaiden kuntoisuus hyvin todennäköisesti heikkenee, palveluntuottajien on hinnoiteltava tämä riski pitkissä sopimuksissa.

Tulokset ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n KILPA-hankkeesta, jossa selvitettiin vuosina 2007–2011 kuntatilaajien ja yksityisten palveluntuottajien kokemuksia kilpailuttamisesta, analysoitiin kilpailutusasiakirjoja sekä vertailtiin yksityistä ja kunnallista palvelutuotantoa.

Hankkeessa haastateltiin 32 tilaajan ja tuottajan edustajaa sekä vertailtiin kuntien, yritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen palveluasumista. Kustannuksia ja työhyvinvointia koskevaa tietoa oli saatavissa 134 palveluasumisen yksiköstä ja 45 vanhainkotiyksiköstä.

Tiedot asiakasrakenteesta, ammatillisesta hoidon laadusta ja hoidon tuloksellisuudesta pohjautuvat RAI-arviointeihin, joita on koottu kaikkiaan 618 osastolta.
 
(KL)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä