Teiden talvikunnossapidon määrärahoja on korotettu kansallisesti. Kuva: Ville Miettinen

Ilmastonmuutos ja lämpenevät talvet hankaloittavat erityisesti harvemmin liikennöityjen teiden talvihoitoa. Suomen maantiet on jaettu liikennemäärien ja liikenteellisen merkityksen mukaan talvihoitoluokkiin, joka määrittelee missä kunnossa tien on oltava.

– Päätiet kuuluvat yleensä korkeimpaan hoitoluokkaan ja vähäliikenteiset tiet lähes poikkeuksetta alimpaan hoitoluokkaan. Talvihoidon taso on erilainen eri hoitoluokan teillä, mutta saman luokan tiet hoidetaan koko maassa saman tasoisesti, kertoo Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Vantaan aluevastaava Henri Aaltonen.

Alemman hoitoluokan teiden peitoksi muodostuu vakiintuneen talvikelin aikana tien talvihoitoa helpottava lumipolanne. Ilman yhtämittaisia pakkasjaksoja polannetta ei kuitenkaan saada ylläpidettyä. Pakkastalvet helpottaisivat myös teiden liukkauden torjunnassa ja hidastaisivat teiden päällysteiden reikiintymistä.

Vaihtuvien lämpötilojen aiheuttamat haasteet saattavat Uudenmaan ELY-keskuksen kunnossapitopäällikkö Tuomas Vasaman mukaan aiheuttaa päänvaivaa ja kustannuksia.

– Lähtökohtaisesti teiden talvihoidossa toimitaan traktorikalustolla. Kun polannetta ei muodostu, tien pinnan tasaisena pitäminen vaikeutuu. Jos tien pinta on paljas, hiekallakaan ei ole tarttumapintaa.

Mikäli teiden hoidossa joudutaan turvautumaan teiden suolaamiseen, toimenpiteet joudutaan toteuttamaan ylemmän hoitoluokan teiden kuorma-autokalustolla.

Ongelmia myös korkean hoitoluokan teillä

Vantaan alue, joka nimestään huolimatta kattaa myös Helsingin, Sipoon, Tuusulan, Järvenpään ja Keravan, on Suomen vilkkaimmin liikennöity alue. Sen teistä valtaosa kuuluu korkeimpaan tienhoitoluokkaan. Korkeimman hoitoluokan teillä teiden pinta pyritään pitämään paljaana ympäri vuoden, jolloin liukkautta torjutaan suolaamalla.

Kunnossapitopäällikkö Vasaman mukaan vaihtelevat lämpötilat aiheuttavat ongelmia myös korkean hoitoluokan teillä.

– Kun lämpötila sahaa nollan molemmin puolin, suolattavia teitä on paljon. Se heijastuu välillisesti tien päällysteiden kuntoon, kun märkä päällyste pysyy märkänä suolan myötä.

Teiden talvihoitotoimenpiteisiin kuuluvat muun muassa liukkaudentorjunta, lumen auraus, tienpintojen tasaaminen, lumivallien poisto ja liikennemerkkien puhdistaminen. Tien talvihoitoluokka määrittelee, missä kunnossa tien on oltava ja kuinka nopeasti toimenpiteet on aloitettava.

Leudot talvet haasteena Kainuussa saakka

Viime vuosina pitkäkestoiset pakkasjaksot ovat olleet erityisesti Etelä-Suomessa harvinaisia. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtaja Timo Mäkikyrön mukaan muuttuvan ilmaston vaikutukset näkyvät kuitenkin myös maan pohjoisemmissa osissa.

– Arvioisin jopa, että meillä ilmastonmuutos on vielä voimakkaammin näkyvissä. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella talvet ovat perinteisesti olleet leutoja meren rannalla, mutta nyt viime vuosikymmenen aikana hyvin vaihtelevat keliolosuhteet ovat siirtyneet myös koilliseen. Myös Kainuussa esiintyy keskellä talvea plussakausia.

Vaihtelevien kelien lisäksi töitä kunnossapidolle aiheuttavat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella teiden heikko kunto. Avun tilanteeseen tarjoavat maanteiden talvihoidon kasvaneet määrärahat. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus käyttää tänä talvena noin 1,6 miljoonaa euroa enemmän Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maanteiden talvihoitoon talvikauteen 2017–2018 verrattuna, yhteensä noin 17 miljoonaa euroa.

Teiden talvikunnossapitoluokissa korotuksia

Viime talvena Väylävirasto teki koko Suomessa teiden talvihoitoluokkiin korotuksia. Parannusten myötä noin 90 prosenttia valtakunnallisesta tieliikenteestä kulkee korkeimpien hoitoluokkien teillä.

Pohjois-Pohjanmaalla ELY-keskus on nostanut tänä vuonna talvikunnossapidon hoitoluokkia useilla teillä. Lokakuussa tehtiin päätös myös valtatie 5:n sekä maantie 849:n hoitoluokan nostamisesta. Timo Mäkikyrö iloitsee siitä, että tasokorotuksia päästään työstämään heti talvihoitokauden alusta.

– Edelliset tasokorotukset tapahtuivat vuoden alussa, eli keskellä talvea. Nyt urakoitsijat ovat saaneet sopeutua uusiin vaatimuksiin heti kauden alusta ja hiottua työtavat sen mukaisesti.

Avatar
Anni Lindgren
anni.lindgren@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*