Kahdeksan kuntalaista kymmenestä tyytyväisiä kuntien palveluihin
Palveluihin tyytyväisten osuus vaihtelee sosiaalipalvelujen 54 prosentista sivistyspalvelujen 84 prosenttiin. Tyytyväisyys on pysynyt hyvinkin muuttumattomana edelliseen kyselyyn eli syksyyn 2008 verrattuna.
Sosiaali-, terveys-, koulutus- ja teknisissä palveluissa tyytyväisten osuudet ovat hieman vähentyneet, sivistystoimessa sen sijaan kasvaneet.
– Arviot palveluista vaihtelevat tyypillisesti sen mukaan onko vastaajalla omakohtaista viimeaikaista kokemusta palvelusta vai arvioiko hän palvelua toisen käden tiedon tai mielikuvien mukaan. Palvelua käyttäneet ovat yleensä tyytyväisempiä kuin ne, joilta puuttuu omakohtaista kokemusta palvelun käytöstä, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö, kuntalaiskyselyn toteuttaja Marianne Pekola-Sjöblom kiteyttää.
Ne, jotka ovat palveluihin tyytyväisiä suhtautuvat tyypillisesti luottavaisesti myös kunnan päätöksentekoon, uskovat erilaisten osallistumistapojen vaikuttavuuteen sekä samaistuvat omaan kotikuntaansa. Nämä yhteydet ovat tutkimuksen mukaan vahvistuneet vuodesta 2008.
Erityisesti ruotsinkielisten tyytyväisyys suhteessa suomenkielisiin on parantunut syksystä 2008.
Kirjastot arvioidaan edelleen parhaiksi
Yksittäisistä palveluista parhaiten hoidettuina pidetään kirjastopalveluja, kansalais- ja työväenopistoja, jätehuoltoa, äitiys- ja lastenneuvoloita ja kierrätystoimintaa. Kärkipäähän mahtuvat myös liikunta-, urheilu- ym. vapaa-aikapalvelut, esiopetus sekä peruskoulun alaluokat.
Useimmat parhaiksi koetuista palveluista mahtuvat myös parhaiten saavutettavissa olevien palvelujen listalle. Kierrätystoiminnan ja liikuntapalvelujen sijaan parhaiten saavutettavia palveluita ovat myös peruskoulun yläkoulut ja lukiot.
Heikompia arvioita vastaajilta saavat lapsiperheiden kotipalvelu, joukkoliikennepalvelut, vanhusten laitoshoito sekä mielenterveyspalvelut. Huonoiten saavutettavissa olevien palvelujen listalle mahtuvat näiden lisäksi myös mm. hammashoito ja terveyskeskuksen lääkärivastaanotto.
– Muun muassa vanhustenhuoltoa, hammashoitoa sekä terveyskeskuksen lääkäri- ja terveydenhoitajan vastaanottoa koskevat arviot ovat laskeneet syksystä 2008. Vastaavasti esimerkiksi kulttuuripalvelujen, oppilashuollon, kouluterveydenhuollon ja mielenterveyspalvelujen kohdalla tyytyväisyys on kasvanut hieman syksystä 2008, Pekola Sjöblom vertaa tuloksia aiempaan kuntalaiskyselyyn.
Kyselyssä saatiin arvioita myös kuudesta yksityisestä palvelusta. Enemmistö vastanneista ilmoitti käyttäneensä yksityisen lääkäriaseman ja hammashoidon palveluja, ja vähintään puolet arvioi yksityisen palvelun laadun paremmaksi suhteessa vastaavaan kunnalliseen palveluun.
– Arvioissa on nähtävissä ainakin viitteitä kunnallisen hammashoitoon ja lääkäripalveluihin liittyvistä saavutettavuusongelmista. Yleisellä tasolla kuitenkin peräti kaksi kolmesta kuntalaisesta pitää kunnallisten palvelujen saavutettavuutta hyvänä.
Kuntaliitos vähensi tyytyväisyyttä
Kyselyyn vastanneiden yksilölliset ominaisuudet vaikuttivat heidän tyytyväisyyteensä palveluihin. Kuten aiemmissa kyselyissä, tyytyväisimpiä kunnallisiin palveluihin olivat työelämän ulkopuolella olevat, 70–79-vuotiaat, yksinasuvat, yli 20 vuotta nykyisessä kunnassa asuneet eläkeläiset, ruotsinkieliset sekä naiset.
Kuntakohtaisessa vertailussa tyytyväisyyteen vaikuttivat erityisesti työttömyysaste, huoltosuhde ja lainakanta. Tyytyväisyys on sitä suurempaa, mitä alhaisempi työttömyysaste ja huoltosuhde sekä mitä pienempi lainakanta asukasta kohti kunnassa on. Toisin sanoen, kuntalaiset ovat sitä tyytyväisempiä palveluihin mitä vakaampi kunnan tilanne on.
Tyytyväisyys palveluihin vaihtelee merkittävästi erikokoisissa ja -tyyppisissä kunnissa. Tyytyväisimmät kuntalaiset löytyvät 10 001–20 000 asukkaan taajaan asutuissa, sosiaali- ja terveyspalveluja yhteistoiminta-alueen kautta järjestävissä kunnissa. Näissä ryhmissä myös palvelujen saavutettavuus koetaan muita paremmiksi.
Syksystä 2008 tyytyväisyys on kasvanut eniten 10 001–50 000 asukkaan kokoisissa, taajaan asutuissa kunnissa, joissa ei ole tehty liitoksia eikä yhteistoiminta-alueita. Eniten tyytyväisyys palveluihin on laskenut maaseutumaisissa sekä 50 001–100 000 asukkaan kuntaliitoskunnissa.
Kuntalaisten tyytyväisyys palveluihin vaihtelee huomattavasti kunnan sisällä etenkin niissä kunnissa, jotka kävivät läpi kuntaliitoksen vuonna 2009 tai sen jälkeen.
– Kunnan keskuksessa asuvat ovat yleensä tyytyväisempiä kuin kunnan reuna-alueilla, entisissä itsenäisissä kunnissa asuvat kuntalaiset. Uhkana näyttääkin olevan, että kuntien väliset näkyvät erot muuttuvat liitosten seurauksena kuntien sisäisiksi, näkymättömiksi eroiksi. Tällöin kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistaminen siirtyy entistä enemmän kuntien vastuulle, Pekola-Sjöblom toteaa.
Mielipiteet muuttuvat hitaasti
Kuntalaisten asenteita kunnallisiin palveluihin mitattiin ARTTU-ohjelman puitteissa toteutetulla kuntalaiskyselyllä nyt toista kertaa. Kun tuoreita vastauksia verrataan vuoden 2008 arvioihin, huomataan, että kuntalaisten käsitykset palveluista ja kunnista muuttuvat hitaasti.
Kuten nelisen vuotta sitten, kuntalaiset pitävät edelleen tärkeänä palvelutuotannon säilyttämistä kunnallisena ja arvostavat kuntapalveluissa läheisyyttä, joustavuutta, laatua ja monipuolisuutta.
Uuteen kuntalaiskyselyyn vastasi loka-joulukuussa 2011 kaikkiaan 11 268 kuntalaista 40 ARTTU-arviointitutkimusohjelmaan osallistuvasta kunnasta.
Luettelo kyselyssä mukana olleista kunnista on julkaistu Kunnat.netissä osoitteessa www.kunnat.net/arttu
(KL)
