p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm 0cm 0.0001pt;font-size:12pt;font-family:Cambria;}
.MsoChpDefault
{font-family:Cambria;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}

Yliopistonlehtori Venla Bernelius on havainnut
kaupunkimaantieteellisessä tutkimuksessaan, kuinka kaupunkiseutujen sisäiset
alueiden erot ovat kasvaneet 1990-luvun laman jälkeen.

 

Helsingissä on kouluja, joiden tilanne on vaikeampi kuin
monissa syrjäseutujen kouluissa.

 

– Syynä ovat oppilaspohjien erot. Joissakin kouluissa on
jopa vuosien mittaisia oppimiseroja.Työttömyys näkyy koulujen oppimiseroina, Bernelius
sanoo.

 

Berneliuksen mukaan koulujen oppimistuloksia voi ennustaa
sijaintialueen väestön ominaisuuksien perusteella.

 

– Ilmiötä voidaan mallintaa kuin ilmastoa ja ennusteet
pitävät hyvin paikkansa. Putoamisen uhka näkyy.

  

Yliopistotutkija Piia Seppänen Turun yliopistosta näkee
2000-luvulla alkaneen koulujen eriytymisen seuraukset kouluvalinnoissa.

 

– Etenkin korkeakoulutettujen äitien lapset hakeutuvat pois
oman koulupiirin koulusta. Painotetusta opetuksesta on tullut reitti
valikoitumiseen.

 

Lue lisää tuoreesta Kuntalehdestä 9/2014 (ilm. 21.8.2014).

Kuva: Ville Miettinen

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä